Pitkäaikaiset kokeet vahvistavat käsityksen lehtikuusen hyvästä lahonkestävyydestä. Toisin kuitenkin kuin usein luullaan, kotimainen istutettu lehtikuusi sopii rakennusaineeksi kosteisiin, maakosketusta edellyttäviin olosuhteisiin aivan yhtä hyvin kuin siperialainen luonnonmetsässä kasvanut lehtikuusi.

Tämä kävi ilmi kokeissa, jotka silloinen Metsäntutkimuslaitos aloitti jo 1990-luvulla. Tuolloin Metla alkoi tutkia kotimaisen lehtikuusen sydänpuun lahonkestävyyttä maakosketuksessa Punkaharjulla. Vuonna 2006 koekentälle laitettiin rinnakkain Siperiassa ja Punkaharjulla kasvanutta lehtikuusta.

Koe arvioitiin ensimmäisen kerran 11 vuotta myöhemmin. Tärkein havainto oli, että sekä luontaisesti syntyneestä siperialaisesta metsiköstä että Punkaharjulta 80 vuotta sitten istutetusta metsiköstä saatu puutavara olivat kestäneet maakosketusta samalla tavoin ja hämmästyttävän hyvin.

Yllättävin havainto oli kuitenkin, että tehokkaalla kyllästysaineella käsitelty mänty näyttää lahoavan nopeammin kuin lehtikuusen sydänpuu.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Martti Venäläinen esitteli edelleen jatkuvaa koetta Viherympäristö-lehden numerossa 4/2020.

”Tutkimuksen tulokset on julkaistu vuonna 2019 kotikenttäedun välttämiseksi Venäjällä ilmestyvässä metsätieteellisessä aikakauslehdessä Sibirskij Lesnoj Zhurnal”, Venäläinen kertoo.

Suomessa arvioidaan olevan noin 30 000 hehtaaria lehtikuusimetsiköitä, joiden puulle haetaan kuumeisesti käyttöä. Lehtikuusikoita alkaa tulla jo 80–100 vuoden ikään, jolloin päätehakkuuta voi alkaa harkita.

”Olisi todella toivottaa, että lähellä tuotetun sertifioidun lehtikuusipuutavaran tarjonta ja kysyntä kohtaisivat”, Venäläinen toteaa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.