Koneyritysten kehittymisen suurimpana esteenä pidetään toimialan kustannustasoa. Tätä mieltä oli 77 prosenttia vastaajista, tuore kyselytutkimus paljastaa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Suomen metsäkeskuksen kyselyyn vastasi liki 500 koneyrittäjää.
Yli puolet vastaajista piti kehittymisen esteinä myös yleistä taloustilannetta, toimialan kilpailutilannetta ja työvoiman saatavuutta.
Noin kolmanneksella vastaajista oli tälle vuodelle tavoitteena kasvattaa liikevaihtoa. Lähes puolet ennakoi liikevaihdon pysyvän ennallaan ja runsaat 10 prosenttia laskevan.
Kolmanneksella suunnitelma
Kyselyssä selvitettiin myös yritysten tulevia sukupolven- tai omistajan vaihdoksia. Vastausten perusteella 40 prosentissa yrityksistä omistajanvaihdos on luvassa jo seuraavan viiden vuoden aikana. Tästä huolimatta suunnitelma omistajanvaihdoksesta oli vain kolmanneksella yrityksistä, ja näistäkin valtaosalla vastaajan mielessä ja vain muutamalla prosentilla dokumentoituna.
Vastaajista kolmannes kaavaili sukupolvenvaihdosta siinä vaiheessa, kun yrittäjä luopuu yrityksen vetovastuusta. Vajaa kolmannes aikoi lopettaa yrityksen toiminnan ja neljännes myydä.
Suurimpina pulmina – noin puolet vastaajista – omistajanvaihdoksessa pidettiin kaupan tai vaihdoksen rahoitusta, jatkajan tai ostajan löytymistä sekä verotusta.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun asiantuntija Juha Tall kehottaa yrittäjiä tekemään tai päivittämään omistajanvaihdossuunnitelman. Hän kannustaa myös tapaamaan omistajanvaihdoksiin erikoistuneita neuvojia ja huolehtimaan yrityksen myyntikunnosta.
”Jos yrittäjällä on näkemys yrityksen toiminnan jatkumisesta vielä sen jälkeen, kun hän itse luopuu päävastuusta, on seurauksena useimmiten myös huomion kiinnittyminen yrityksen myyntikuntoon. Yrityksen myyntikunto puolestaan tarkoittaa kannattavaa liiketoimintaa ja resursseja yrityksen kehittämiseen. Myyntikunnossa pidetty yritys on haluttu ja arvokas omistajanvaihdoksen kohde”, Tall sanoo.
Kyselytutkimus on osa Ratkaisuja maaseudun koneyritysten jatkuvuuteen ja kilpailukykyyn -hanketta. Metsäkeskus ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteuttavat EU-rahoitteisen hankkeen vuosina 2024-25.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Koneyrittäjät ovat olennainen osa suomalaisen maaseudun yrittäjyyttä ja tällä on suurta aluetaloudellista merkitystä kautta maan. Yllättävää havaita, että ”nuorille miehillekin” kertyy ikää!
Mutta suhtaudun luottavasti siihen, että alan yrittäjyys säilyy ja että jatkajia löytyy. Eräs ongelma maaseudulla on paikallisen pankkiverkoston harventuminen. Paikalliset pankit ja niiden paikallinen hallinto olivat suuri vahvuus maaseudun yrittäjyyden menestykseen.
Paikallisilla pankinjohtajilla oli halu kehittää kaikkea paikallista toimintaa ja yrittäjyyttä. Pelkään, että maakunnalliset pankit eivät omaa riittävää kiinnostusta maaseudun yrittäjyyden edistämiseksi.
Omana ylioppilaskevääni 1967 kukin paikallinen pankki halusi tarjota tuleville opiskelijoille ihan asiakkaista kilpaillen opintolainoja. Aloittavien ja potentiaalisten yrittäjien kohdalla oli sama pankkien terve kilpailu.
Pankinjohtajat olivat erittäin merkittäviä paikkakuntiensa aktiivisia ja luotettavia kehittäjiä.