Tutkimus: Kolmannes ei myisi metsää ulkopuolisille mistään hinnasta

Tilakaupasta saatuja rahoja ei tyypillisesti sijoiteta, Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Työtehoseuran tutkimuksesta selviää.

Muut kuin taloudelliset arvot painavat metsänomistuksessa. Runsas kolmannes metsänomistajista ei ole valmis myymään tilaansa mistään hinnasta perheen ulkopuolisille, Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Työtehoseuran tutkimuksesta selviää.

Koska runsas neljännes ei osannut arvioida mahdollista luopumishintaa suhteessa tilan arvoon, niin vain vajaa 40 prosenttia metsänomistajista harkitsi jotain hintaa, jolla  luopuisi metsistään.

Yhteistä myyntiin haluttomille oli korkea ikä, naissukupuoli, maa- ja metsätalousyrittäjyys tai eläkkeellä olo sekä pitkäaikainen metsänomistajuus. Sen sijaan vähintään opistotason koulutuksen saaneet ja keskimääräistä suurempituloiset, palkansaajat, sekä metsätaloudellisesti aktiiviset ilmoittivat jonkin luopumishinnan metsätilalleen.

Mikäli tila myytäisiin, neljännes piti mahdollisena sijoitusvaihtoehtona pörssiosakkeita. Niin ikään neljännes harkitsisi sijoitusasuntoja tai rahastosijoittamista. Yleisin vastaus kuitenkin oli, ettei myyntirahoja sijoiteta, vaan niille on jokin muu käyttötarkoitus.

”Varsinkin iäkkäämmillä metsätilan myynnistä saatavat rahat menisivät todennäköisimmin kulutukseen ja lainojen lyhentämiseen”, arvioi yksikön johtaja Henna Hurttala Työtehoseurasta.

Kolmannes ei arvioi kannattavuutta lainkaan

Tutkimuksen mukaan metsänomistajat käyttävät metsätaloutensa kannattavuuden arvioinnissa absoluuttisia mittareita, kuten puun hintatasoa, useammin kuin suhteellisia, pääoman huomioon ottavia mittareita. Noin kolmannes kertoi käyttävänsä arvioinnissa puun hintatasoa. Toisaalta kolmannes metsänomistajista ei arvioi oman metsätaloutensa kannattavuutta millään tavalla.

”Tulosten perusteella erityisesti osalla iäkkäimmistä metsänomistajista on selkeitä vaikeuksia ja osin haluttomuutta tähän”, kertoo PTT:n metsäekonomisti Laura Aalto.

Alle puolet metsänomistajista pystyi suhteellisen luotettavasti arvioimaan, mihin puukauppatulot on käytetty.

”Esimerkiksi metsäneuvonnassa olisi hyvä huomata, että puutteelliset kannattavuuskäsitykset voivat altistaa metsänomistajia jopa epärationaalisille päätöksille, kuten metsätilan ostoon ylihinnalla tai myyntiin alihinnalla”, sanoo tutkija Jussi Leppänen Lukesta.

Tutkimus perustuu Suomalainen metsänomistaja 2020 -hankkeessa metsänomistajilta vuonna 2019 kerättyyn valtakunnalliseen kyselyyn. Tutkimuskonsortiossa ovat mukana Pellervon taloustutkimus, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Työtehoseura.

Puunmyyntitulojen käyttö ja metsätalouden kannattavuuden mittaaminen -tutkimusraportti löytyy PTT:n verkkosivuilta.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus