Ahkerasti hoidetuissa metsissä hiilivarasto kasvaa, tuore tutkimusraportti kertoo. Kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin boreaalisen vyöhykkeen metsiä, vertailtavina olivat Kanadan, Venäjän, Alaskan, Norjan, Ruotsin ja Suomen metsät.
Kanadassa ja Venäjällä metsien hoito ja käyttö on vähäisempää kuin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Alaskassa metsiä ei juuri hoideta. Vaikka Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa hakkuut kasvoivat tutkimusjaksolla (1990–2017), samalla puuston hiilivarasto kasvoi runsaan kolmanneksen. Sen sijaan Kanadassa ja Venäjällä, joissa metsien käsittely oli vähemmän intensiivistä, hiilivarasto ei juuri muuttunut.
”Raportti ei tue sitä väitettä, että hoitamaton metsä tuo suurimman ilmastohyödyn”, toteaa tutkimusraporttia työstänyt SLU:n professori Peter Högberg tiedotteessa.
Eroa hiilenvarastoinnissa selittää Högbergin mukaan hoidettujen metsien nopea kasvu ja metsäpalot, joissa hiiltä vapautuu runsaasti.
Metsäpaloja sattuu paljon useammin vähemmän hoidetuissa tai kokonaan hoitamattomissa metsissä. Esimerkiksi Kanadassa ja Venäjällä palaa vuosittain 0,5-0,6 prosenttia metsäalasta, kun Ruotsissa paloala jää 0,01 prosenttiin. Suomessa se on vielä pienempi.
Sustainable boreal forest management – challenges and opportunities for climate change mitigation -tutkimusraportti laadittiin Kansainvälisen boreaalisten metsien tutkimusyhdistyksen (Internatuonal Boreal Forest Research Association) toimeksiannosta. Se on julkaistu Ruotsin Metsähallituksen eli Skogsstyrelsenin julkaisusarjassa.
Huom! Korjattu otsikko 11.2.2022 ja lisätty linkki SLU:n tiedotteeseen
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Onhan hyvä, että asia on virallisestikin tutkittu. Metsäasiota ymmärtäville tämä on ollut itsestään selvää.
Yle ja Ylen käyttämät asiantuntijat ovat viimeiset pari vuotta yrittäneet väittää miten luonnontilainen metsä on parempi hiilinielu. Ylättäen Yle ei ole julkaissut tästä tuloksesta uutista…
Kun metsä palaa, lähes kaikki runkopuu joka kuolee jää enemmän tai kokonaan palamatta ja siitä tulee lämpöpuuta joka säilyy lahoamatta kymmeniä vuosia, näihin kulotuksessa palaneisiin, säästyneisiin rankoihin törmäsin vielä -70 luvulla alueilla jotka oli kulotettu – 50 luvulla. Elikkä hiiltä jää maaperään ja paljon palojen jälkeen. Talousmetsässä avohakkuiden jälkeen hiilivaranto lähes nollaantuu ja varmasti tällaisessa metsässä viljelyn taimituontannon ja viljelytöiden jälkeen hiiltä sitoutuu runsaasti varsinkin kun ei huomioida viljelystä johtuvia hiilidioksidi päästöjä. Se että viljelty metsä sitoo enemmän hiiltä, kun hakatusta materiaalista lähes kaikki on hiilidioksidina ilmassa viiden.. kymmenen vuoden kuluttua ilmassa,ei saa minua vakuuttuneeksi siitä että että viljely metsä on suurempi nielu kuin viljelemätön, käsittelemätön ns luonnonvarainen. Suolla kun kävelee ja ottaa suorassin mukaansa ja painelee sillä niin tyhmempikin muuten älyää ja tietää että kyllä tuonne muuten on sitoutunut hiiltä….