Kansanedustajien selvä enemmistö ainakin edellisessä eduskunnassa vastusti avohakkuiden täydellistä kieltämistä ja kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin.
Tämä ilmenee Tapio Rantalan Helsingin yliopistossa tekemästä tutkimuksesta, jossa analysoitiin eduskuntakeskusteluita luontojärjestöjen kansalaisaloitteesta avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla.
Aloitteesta käytiin valiokuntakäsittelyn molemmin puolin vuosina 2019 ja 2021 kiivaita keskusteluja täysistunnoissa. Reilu viidennes kansanedustajista osallistui keskusteluihin, joissa kaikkiaan käytettiin 73 puheenvuoroa.
Keskustan ja vihreiden edustajat olivat keskusteluissa selvästi aktiivisimpia.
Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei vastustettu täysin juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana. Sen lisäämiseen soveliailla metsäkohteilla, kuten turvemailla, suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti.
Kansaedustajat jakautuivat puoluerajojen mukaan kahteen leiriin. Suurempaan, pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannattavaan joukkoon, kuuluivat keskustalaiset, kokoomuslaiset, perussuomalaiset, sosialidemokraattiset ja kristillisdemokraattiset edustajat.
Yhdistävä ajatus oli, että hakkuumenetelmän valinta kannattaa tehdä ottaen huomioon olosuhteet, kuten puulajien kasvupaikkavaatimukset, puuston nykytila ja suojeluarvot, eikä menetelmänvalintaa kannata säädellä lakiin kirjatulla joustamattomalla kiellolla.
Vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat vaativat sen sijaan kansalaisaloitteen hengessä hyvin suuria muutoksia nykyisiin metsänhoidon käytäntöihin. Heidän käsityksensä mukaan suomalaisen luonnon hätätila ja ilmastokatastrofi perustelevat lähes poikkeuksettoman avohakkuiden kiellon.
”Kannattaa kuitenkin huomata, että vaikka eduskunnan täysistuntojen keskustelu oli ajoittain huomattavan kiivasta, saatiin maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä aikaan kiiteltykin kompromissi”, Rantala huomauttaa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
On tragikoomista, että metsätalouskoulutusta saamattomat ja itse puun tuottamisesta mitään tietämättömät amatöörit kansanedustajat keskustelevat niinkin spesifisestä ammattiasiasta kuin metsän uudistaminen.
Tämä vertautuu siihen, että kansanedustajapoloiset väittelisivät kiivaasti maatalouden kevätkylvöille sopivimmista koneista, lajikkeista, kyövösyvyydestä, muokkausajoista, ja -syvyydestä, peittauksesta, traktorien rengastuksista ja rengaspaineista kevätkylvöille ym. joista he eivät myöskään ymmärrä yhtään mitään, muuta kuin propagandististen kuulopuheiden perusteella.
Meistä ammattilaisista on erittäin noloa, että poliitikot keskustelevat ammmattispesifisitä asioista kuin jotain tietäisivät ja tekevät itsensä nauruin alaisiksi.