Metsäennakointien 2000-luvulla tuottamat arviot ovat olleet usein melko lähellä toteutunutta kehitystä, tuoreessa Itä-Suomen yliopiston, Turun yliopiston ja Metsämuseo Luston yhteisjulkaisussa todetaan. Arvioissa on onnistuttu etenkin globaalin, mutta pääpiirteittäin myös Suomen metsäalan kehityksen suhteen.

Vaikka ennakointia on joskus moitittu sekä liian spekulatiiviseksi että liian pessimistiseksi, tutkijoiden esittämät arviot Suomen metsäalan kehityksestä ovat lähes säännönmukaisesti osoittautuneet realistisemmiksi kuin metsäalan ja päätöksentekijöiden arviot esimerkiksi paperituotannosta tai uuden liiketoiminnan kehityksestä.

Julkaisusta käy ilmi, että metsäalan taloudellisia muutoksia on ennakoitu ahkerasti, mutta yhteiskunnallisten ilmiöiden ennakointi on ollut vähäisempää. Ala tarvitsee kuitenkin syvällisempää ymmärrystä kulttuurisesta muutoksesta eli ihmisten elämäntyylien ja sosiaalisten käytäntöjen mahdollisista muutoksista, teoksessa todetaan.

Tuleva voi yllättää

Katsaus metsäalan tulevaisuustöihin -yhteisjulkaisu erittelee metsäennakointien historiaa. Lisäksi se luotaa metsätoimijoiden tulevaisuustaitoja.

Viimeiset kaksi vuosikymmentä ovat osoittaneet, että metsäalan toimintaympäristö voi kehittyä yllätyksellisesti. Ei ole perusteita olettaa, että toimintaympäristö seuraavien vuosikymmenten aikana muuttuisi vakaaksi ja helposti ennakoitavaksi.

”Tulevaisuuden menestyjät ovat tiedostaneet mahdollisuuden odottamattomaan, merkittävään muutokseen ja kykenevät tarvittaessa nopeisiin suunnantarkistuksiin toiminnassaan”, kuvailee metsäbiotalouden ennakoinnin professori Teppo Hujala Itä-Suomen yliopistolta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.