Aalto-yliopiston tutkijat ovat ratkaisseet kysymyksen, mitä tehdä valtavalle vuorelle kompostia, jota syntyy Suomen suurimmalla biokaasun tuotantolaitoksella Lahdessa. Jalostetaan siitä lannoitetta.

”Kompostia tulee Lahden seudulla 20 000 tonnia vuodessa. Aiemmin sitä on levitetty pelloille, mutta nykyään viljanostajat eivät kelpuuta viljaa, jonka lannoitteessa on mukana yhdyskuntalietettä. Siksi sille piti keksiä uutta käyttöä”, kertoo tohtorikoulutettava Antti Pietiläinen.

Komposti sisältää runsaasti fosforia ja orgaaniseen ainekseen sitoutunutta typpeä – molemmat tärkeitä kasviravinteita. Tutkijat sekoittivat siihen puunpolttolaitokselta saatavaa kaliumpitoista tuhkaa.

Näin syntyneen, Putretiksi nimetyn lannoitteen valmistuksen energiankulutus on hyvin pieni ja ilmastovaikutus alustavien laskelmien mukaan vain noin 11 prosenttia keinolannoitteesta, jonka valmistamiseen tarvitaan kemikaaleja, kuten typpeä sisältävää ureaa, sekä maaperästä louhittua fosforia.

Tutkijoiden tavoite on, että Putretin valmistus voisi käynnistyä suuremmassa mittakaavassa kahden vuoden kuluttua ja viiden vuoden kuluttua sitä päästäisiin levittämään metsiin.

Lannoitteen metsäkäyttö edellyttää lakimuutosta, sillä tällä hetkellä Suomen metsiä ei saa lannoittaa orgaanisella kierrätyslannoitteella. Tuhkan käyttö sellaisenaan on jo sallittu.

”Taimilla tehdyt kasvatuskokeet ovat olleet lupaavia, ja seuraavien vuosien aikana Luonnonvarakeskus seuraa tehtyjen kokeiden tuloksia suuremmilla koealoilla”, kertoo Aallon tutkija Hanna Vanhanen.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.