Ikiroutavyöhyke alkaa vuoteen 2100 mennessä vapauttaa ilmakehään enemmän hiiltä kuin alueen kasvillisuus pystyy sitä sitomaan, tuoreessa tutkimuksessa todetaan. Tutkimus kokoaa liki sadan ikirouta-alueen asiantuntijan ennusteet alueen kehityksestä.
Aiemmin on arvioitu, että lisääntyvä kasvillisuus sitoisi pohjoisilla alueilla merkittävän osan alueelta vapautuvasta hiilestä. Tutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen ei todennäköisesti kuitenkaan lisää kasvillisuuden kasvua niin paljoa, että se pystyisi merkittävästi sitomaan sulavasta maaperästä vapautuvaa, ilmastoa lämmittävää hiiltä. Ikirouta-alueen biomassa voi jopa vähentyä maaperän kosteuden muutosten ja kasvinsyöjien aiheuttamien häiriöiden lisääntymisen takia.
”Biomassan lisääntyminen pohjoisilla alueilla ei siis todennäköisesti pysty merkittävästi kompensoimaan alueelta maaperästä vapautuvan hiilen ilmastovaikutusta”, tutkimukseen osallistunut yliopistonlehtori Tarmo Virtanen Helsingin yliopistolta arvioi.
Hiilen vapautuminen riippuu kuitenkin lämpenemisen voimakkuudesta. Jos muita hiilipäästöjä voidaan hillitä, on mahdollista estää jopa 80 prosenttia ikiroudasta vapautuvista hiilipäästöstä, Virtanen toteaa.
Ikirouta-alueilla on arvioitu sijaitsevan noin kolmanneksen maapallon maaperän hiilestä.
METSÄLEHTI
Kuva: Tarmo Virtanen
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.