Metsäteollisuuden suuret investoinnit biotuotetehtaisiin eivät välttämättä tuo niin merkittävää taloudellista kasvua sijaintipaikkakunnilleen kuin julkisuudessa on puhuttu, Itä-Suomen yliopiston tutkijat arvioivat. Äänekoskella tehty tutkimus osoitti, että uusi biotuotetehdas kohensi kaupungin imagoa ja kuntataloutta, mutta se ei kuitenkaan lisännyt paikkakunnan vetovoimaa muualla asuvien eivätkä paikallisten nuorten keskuudessa. Kaupungin väkiluku onkin supistunut edelleen.
Myöskään uusia työpaikkoja ei syntynyt toivotulla tavalla.
”Tutkimustemme perusteella on pääteltävissä, että maaseudulle rakennettavien biotuotetehtaiden ympärille ei enää muodostu entisenkaltaisia tiiviitä tehdasyhteisöjä, vaan ne hajautuvat verkostomaisesti lähiseuduille”, professori Jarmo Kortelainen kertoo.
Metsä Groupin Äänekosken tehdas käynnistettiin syksyllä 2017. Nyt yhtiö kaavailee uutta biotuotetehdasta Kemiin.
”Kemissäkin on hyvä varautua siihen, että investoinnin paikalliset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin Äänekoskella. Rakennusvaihe tuottaa nopean kasvupiikin, mutta pitkän tähtäimen talousvaikutukset ovat epävarmoja”, tutkija Moritz Albrecht sanoo.
Kortelaisen ja Albrechtin mukaan uusia biotuotantolaitoshankkeita tulisi tarkastella kriittisesti niin talouden kuin yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Tutkijat arvioivat, että monet biotalouteen liittyvät prosessit mahdollistavat riskien ulkoistamisen tehdaspaikkakunnilla. Ne myös rajoittavat laajempaa osallistumista ja syrjäyttävät institutionaalisten toimijoiden keskeisen roolin biotalouden kestävässä kehittämisessä.
”Lisäksi olisi hyvä selvittää sitä, mikä on biotalouden vaihtoehtoisten, uusiin yrityksiin ja tuotekehittelyyn suunnattujen tukitoimien vaikuttavuus verrattuna suuryritysten massatuotannon mittavaan tukemiseen”, tutkijat toteavat.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Biotuotetehtaat mahdollistavat tehokkaan metsätalouden. Jos ne eivät tuo mahdotonta väkiryntäystä sijaintipaikkakunnilleen, niin ne tarjoavat välillisesti lukuisia metsäalan työpaikkoja ympäri maakuntaa ja siten ovat avainasemassa, jos koko Suomea halutaan pitää asuttuna. Jäiköhän tämä näkökulma tarkastelusta pois? Jos jäi, niin miksi?
Äänekoski on niin lähellä Jyväskylää, että tämä valikoituu monipuolisuutensa vuoksi helposti perheen asuinpaikaksi. Toinen tekijä on se, että asunnon arvo säilyy paremmin ja mahdollinen myynti on helpompaa Jyväskylässä kuin Äänekoskella. Veljeni ja hänen vaimonsa ovat molemmat opettajia. Veljellä oli työpaikka Jyväskylässä, vaimolla Äänekoskella, siis melkein biotuotetehtaan vieressä. Ei heille tietysti tullut mieleenkään rakentaa omakotitaloa Äänekoskelle vaan luonnollisestikin Jyväskylään. Kyllä perhe, jonka toinen puoliso työskentelee Äänekoskella, todennäköisesti asettuu asumaan Jyväskylään ja mieluummin 4-tien tuntumaan kaupungin pohjoisosaan. Näin teki esimerkiksi veljeni perhe. Kemissä tai Kuopiossa olisi aivan toinen tilanne.