”Suomen lajien uhanalaisuusarvio eli Punainen kirja kertoo, että metsien uhanalaiset voivat paremmin kuin minkään muun suomalaisen elinympäristön lajit”, sanoo metsänhoitaja Petri Heinonen.
Heinonen on analysoinyt Punaisen kirjan tietoja ja verrannut niitä muihin aineistoihin, esimerkiksi valtakunnan metsien inventoinnin tuottamiin tietoihin.
”Punaisen kirjan mukaan Suomessa lajisto on elinvoimaisinta metsissä: siellä on vähiten uhanalaisia lajeja suhteessa elinympäristön arvioituun kokonaislajistoon ja elinympäristön pinta-alaan”, Heinonen perustelee.
Heinosen mielestä suojelutoimia tulisi suunnata lehtoihin ja paahderinteisiin, joissa on eniten uhanalaisia lajeja suhteessa pinta-alaan.
Eri aineistojen välillä on Heinosen mukaan ristiriitoja.
”Punaisessa kirjassa mainitaan metsälajien uhanalaistumisen syyksi usein lahopuun, lehtipuiden ja kookkaiden puiden väheneminen. VMI:n mukaan ne kaikki ovat kuitenkin lisääntyneet viimeistään 1970-luvun alusta alkaen, siis noin 15 vuotta aiemmin kuin uhanalaisarvioita alettiin tehdä.”
Heinonen sanoo, että seuraava uhanalaisuusarviota tehtäessä tulisi paneutua tarkemmin tähän ristiriitaan ja sen mahdollisiin syihin. Lisäksi uhanalaisuusarviossa käytetyt tiedot ja menetelmät tulisi avata nykyistä selkeämmin.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitonen pitää Heinosen kritiikkiä uhanalaisuusarvioin ainestojen läpinäkyvyydestä joiltain osin oikeutettuna. Ne tulisi dokumentoida entistä paremmin ja niiden tulisi olla saatavilla Punaisen kirjan verkkopalvelussa, toteaa Siitonen.
Joitakin Heinosen havaintoja voidaan kuitenkin Siitosen mukaan tulkita myös toisin. Esimerkiksi järeiden puiden lisääntyminen saattaa tarkoittaa vaikkapa 60-90-vuotiaiden haapojen lisääntymistä, kun tietty laji saattaa olla sopeutunut elinympäristöön, jossa on runsaasti yli satavuotiaita eläviä ja kuolleita haapoja.
Siitonen nostaa esiin myös sen, että analyysissa käytetty pinta-ala vaikutta tulokseen. Kun siis tarkastellaan uhanalaisten lajien määrää suhteessa pinta-alaan, tulos muuttuu, jos käytetään esimerkiksi vain suojelualueiden ulkopuolisia, luonnontilaisen kaltaisia kangasmetsiä.
Suositusta lehtojen ja paahderinteiden tarkemmasta kartoituksesta ja suojelusta Siitonen pitää erittäin kannatettavana.
Heinosen tutkimusta on rahoittanut Metsämiesten säätiö. Heinonen on vapaa tutkija ja senior advisor metsäalan asiantuntijapalveluita tarjoavassa Tapiossa.
Metsälehti kuuluu Tapio-konserniin.
Uutista päivitetty 16.2.2023 klo 9.14. Korjattu Juha Siitosen kommenttiin ”pitää kritiikkiä oikeutettuna” muotoon ”pitää kritiikkiä joiltain osin oikeutettuna”.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
