Hallitusohjelman mukaan energiaturpeen käyttö tulisi vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Koska turpeen energiakäyttö korvautuu todennäköisesti suurimmaksi osaksi metsähakkeella, on hakkeen saatavuuteen kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, turvetyöryhmän loppuraportissa esitetään. Työ- ja elinkeinoministeriön nimittämä työryhmä on valmistellut esityksiä hallituksen tavoitteen toteuttamiseksi.

Työryhmän mukaan olisi pohdittava keinoja, joilla voitaisiin edistää energiapuun korjuuta nuoren metsän hoitokohteilla nykyistä enemmän. Yksi mahdollisuus olisi arvioida kemeraan sisältyvän nuoren metsän hoidon ja pienpuun keruutuen tukiehtoja. Lisäksi tulisi arvioida tuen sisällyttämistä uuteen, vuoden 2023 jälkeiseen tukijärjestelmään.

Työryhmä esittää myös, että valtakunnallisesti kattavan energiapuun terminaaliverkoston kehittymistä edistettäisiin nykyistä voimakkaammin. Lisäksi maakuntatasolla tulisi vahvistaa metsäenergian ja puupolttoaineiden hankintaketjua ja logistiikkaa. Tämä on erityisen tärkeää turvekunnissa, joissa vapautuu työpanosta turpeen energiakäytön vähentyessä.

Huoltovarmuus ja yrittäjien tilanne askarruttavat

Merkittävimmät haasteet liittyvät työryhmän mukaan huoltovarmuuteen ja turveyrittäjien tilanteeseen. Työryhmällä olikin useita ehdotuksia yrittäjien tukemiseksi, muun muassa luopumispaketti ja tuki uuteen yritystoimintaan siirtymiselle.

Huoltovarmuudesta huolehdittaisiin säilyttämällä mahdollisuus energiaturpeen tuotantoon siirtymäkauden aikana.

Tärkein puuttuu

Koneyrittäjien mukaan turvetyöryhmän esityksissä on paljon hyvää, mutta tärkein järjestön mielestä puuttuu: esitetyt toimet eivät estä energiaturpeen käytön romahtamista.

”Valitettavasti työryhmän esityksillä ei katkaista eikä paljoa oikaistakaan energiaturpeen käytön ja tuotannon syöksykierrettä”, järjestö linjaa tiedotteessaan.

Taloustutkimuksen mukaan energiaturpeen käytön ja tuotannon pudotus 75 prosenttia viime vuosikymmenen lopun tasosta aiheuttaa 800 miljoonan euron tappiot alan yrityksille.

”Se alkaa näyttää valitettavasti yhä todennäköisemmältä.”

Myös Bioenergia ry arvioi, etteivät esitykset alan alamäkeä jarruta.

”Työryhmän ehdotukset eivät ole sellaisia, jotka voisivat estää energiaturpeen käytön ja tuotannon volyymin nopeaa laskua ja alan työpaikkojen menetyksiä”, työryhmään osallistunut Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannu Salo arvioi.

Järjestön mukaan esitettyihin toimiin tulisi kuitenkin tarttua nopeasti.

”Moniin työryhmän yksimielisesti kannattamiin esityksiin päättäjien on nyt perusteltua välittömästi tarttua”, Salo toteaa.

Turvavarastot kutistuvat

Myös Huoltovarmuuskeskuudessa ollaan huolissaan muutoksen vauhdista.

”Käytännössä turvetuotannon alasajo tapahtuu jopa ennakoitua nopeammin, ja turpeen käyttö vähenee rajusti jo lähivuosina. Huoltovarmuuden näkökulmasta turvetuotannon alasajo tapahtuu liian nopeasti ja hallitsemattomasti”, arvioi Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston johtaja Pia Oesch.

Polttoturve on keskeinen osa Suomen energiahuoltovarmuutta. Se on kotimaisista kiinteistä polttoaineista ainoa, jota voidaan varastoida merkittäviä määriä muutaman vuoden ajan.

Kun vuoteen 2029 mennessä pitäisi luopua kivihiilen käytöstä, lämmöntuotannossa päävaihtoehdoiksi jäävät energiapuu, turve ja öljy sekä vähäisessä määrin kaasu.

”Energiaturpeen käytön nopea väheneminen johtaa nopeaan turvavarastojen pienenemiseen. Korvaavaa varastointikäytäntöä ei ole uusiutuville polttoaineille kuten biomassalle, jolloin polttoaineiden turvavarastot vähenevät”, Oesch toteaa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.