Tulen käyttö metsissä on tärkeä monimuotoisuutta lisäävä teko, kunhan se tehdään suunnitelmallisesti ja hallitusti. Metsähallitus toteutti vuonna 2024 erilaisia polttoja valtion mailla ympäri Suomen yhteensä 527 hehtaarin alueella.

Tulta käytetään luonnonhoidon ja ennallistamisen keinona niin metsätalouskäytössä olevissa monikäyttömetsissä kuin suojelualueilla. Esimerkiksi uhanalaiselle palolatikalle poltettu metsäalue on välttämätön, jotta laji ei katoa Suomesta. 

Suomessa elää monia lajeja, jotka ovat riippuvaisia metsäpalojen tuottamista elinympäristöistä, kuten palaneesta puusta. 

”Ennen aktiivista maastopalojen torjuntaa metsien palaminen oli olennainen osa havumetsiemme luontaista kehityskulkua. Metsäpalojen vähennyttyä monet paloista riippuvaiset lajit ovat muuttuneet uhanalaisiksi,” kertoo Metsähallituksen metsätalousyhtiön luonnonhoidon asiantuntija Sara Lankinen-Timonen tiedotteessa.

Metsähallitus huolehtii paloympäristöjä tarvitsevista lajeista polttamalla metsää valtion mailla. Tänä vuonna toteutettiin luonnonhoidollisia kulotuksia monikäyttömetsissä 473 hehtaarilla ja ennallistavia polttoja luonnonsuojelualueilla yhteensä 54 hehtaarilla. 

”Tuli on yksi keskeisiä keinoja edistää luonnon monimuotoisuutta talousmetsissä. Talouskäytössä olevissa valtion monikäyttömetsissä toteutamme tyypillisesti metsän uudistusalojen luonnonhoidollisia kulotuksia sekä säästöpuuryhmien polttoja”, kertoo Lankinen-Timonen. 

Suojelualueilla tehtävät ennallistamispoltot kohdistuvat erityisesti metsiin, jotka ovat olleet talouskäytössä ennen suojelua. Näin yksipuoliseen metsänrakenteeseen saadaan polton avulla luotua monimuotoisempi metsä, jossa kasvaa eri-ikäisiä ja eri puulajien puita.

Suojelualueilla metsät jätetään polton jälkeen kehittymään itsekseen luonnonmetsiksi.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.