Metsistä saatavat uudet tuotteet nousivat esille tänään Helsingissä alkaneilla Metsäpäivillä. Tapahtumassa puhuneen Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkijan Vilja Varhon mukaan metsäsektori kytkeytyy koko ajan laajemmin muihin sektoreihin, kuten lääketieteeseen ja elektroniikkaan, mutta valtaosa tuloista tulee vielä perinteisistä tuotteista.

”Erilaiset innovaatiot kertovat siitä, että puuta halutaan käyttää yhä enemmän korvaamaan fossiilisia ja mineraalisia luonnonvaroja. Tutkimuksen ja kehityksen tarpeita on valtavasti”, hän arvioi.

Varho nosti esille myös hiilidioksidipäästöjen vapaaehtoisen kompensoinnin. Hiilikompensaatiomarkkinoilla on hänen mukaansa valtava kysyntä, sillä yhä useammat kuluttajat ja yritykset pyrkivät olemaan hiilineutraaleja ja haluavat kompensoida päästöjään.

Varhon mukaan Lukessa tänä vuonna tehdyn, vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan noin kolmannes suomalaisista on sitä mieltä, että hiilidioksidipäästöjen kompensointi on välttämätön työkalu ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Toisaalta tutkimustuloksissa näkyy Varhon mukaan myös paljon epätietoisuutta ja epäluuloa. Tutkimukseen haastatelluista tuhannesta suomalaisesta 60 prosenttia arvioi tietävänsä kompensaatiomenetelmistä vähän tai hyvin vähän. Lisäksi noin puolet haastatelluista oli sitä mieltä, että hiilidioksidipäästöjen kompensaatio muistuttaa jossain määrin anekauppaa.

Epävarmuuden vähentämiseksi Lukessa kehitetään parhaillaan verkkosivustoa, johon kerätään tietoa päästöjen kompensoinnista. Varho ennakoi, että hiilidioksidipäästöjen kompensoinnin jälkeen seuraava askel vastuullisuuskehityksessä voi olla niin sanottu biodiversiteettimarkkina.

”Siinä esimerkiksi yritys maksaisi metsänomistajalle luontoarvojen suojelusta.”

Puu tarkasti talteen

Biodiversiteettikysymys saattaa Varhon mukaan aiheuttaa sen, että puuta on jatkossa käytettävissä yhä vähemmän.

”Silloin puu pitää pystyä käyttämään mahdollisimman tarkasti ja moneen kertaan. Ei niin, että neitseellinen kuitu menee kertakäyttöön.”

Metsäpäivillä puhuneen Luken johtavan biojalostamoasiantuntijan Jyri Maunukselan mukaan taloudelliset ja ekologiset arvot kulkevat kuitenkin käsi kädessä. Hänen mukaansa sekä tuotannon prosesseja että itse tuotepuolta voidaan kehittää niin, että puuraaka-aine saadaan hyödynnettyä nykyistä tehokkaammin.

”Prosesseissa mukaan tulevat esimerkiksi biologiset menetelmät ja tuotepuoli monipuolistuu niin, ettei enää tuoteta pelkästään kuituja, vaan siinä ohessa myös polttoaineita, erilaisia liima-aineita, kemikaaleja, pinnoitteita ja myöhemmin ruokarehuja ja kosmetiikkakomponentteja”, hän ennakoi.

Suomen Metsäyhdistyksen järjestämät Metsäpäivät järjestetään tänä vuonna 92. kertaa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.