Metsäkoneenkuljettajakoulutukseen hakeutumisessa on vuosina 2023-24 kokeiltu soveltuvuuskoetta. Kokeiluilla on pyritty selvittämään, onko koulutukseen hakevilla riittävät ominaisuudet ja kyvyt opinnoissa ja työssä pärjäämiseen.
Työtehoseuran (TTS) selvityksen mukaan soveltuvuuskoe on osoittautunut toimivaksi: se näyttää tunnistavan ja mittaavan oikeita asioita luotettavasti. Testi tunnistaa hakijan motivaation alalle hakeutumiseen. Lisäksi se tunnistaa hakijan päättely-, havainto- ja hienomotoriset kyvyt, joita ei opetuksessa voida kehittää työssä vaadittavalle tasolle.
Soveltuvuuskoe muodostuu viidestä osasta: esitietolomakkeesta, haastattelusta, päättelykykytestistä, havaintomotoriikkatestistä ja hienomotoriikkatestistä.
Soveltuvuuskokeen tarpeellisuus nousi esiin, kun ammatillisen koulutuksen laatumittauksissa huomattiin, että valmistuneista metsäkoneenkuljettajista alle puolet (48 prosenttia) työskentelee ammatissa, johon on valmistunut.
Motivoituneita opiskelijoita
Soveltuvuuskokeeseen osallistuneet ja valituksi tulleet opiskelijat vaikuttavat olevan alasta kiinnostuneita ja motivoituneita, sillä lähes kaikki (99 prosenttia vuonna 2024) ottivat opiskelupaikan vastaan ja aloittivat opiskelun.
Oppilaitoksissa on huomattu, että soveltuvuuskokeen kautta tullutta ryhmää on mielekästä opettaa. Oppilaiden motivaatio ja kyvyt opiskella ovat riittävät, eikä keskeytyksiä tule.
Ammattikuskit verrokkina
Esimerkiksi viime kevään yhteishaussa kahdeksan metsäkonekoulutuksen toimipistettä käytti vapaaehtoista soveltuvuuskoetta. Sen piirissä oli 627 hakijaa, soveltuvuuskokeeseen hakeneista osallistui 394. He saavuttivat keskiarvona 6,9 valintapistettä lisää kymmenestä valintaansa edistämään. Opintoihin valituiksi tuli 158 hakijaa. Soveltuvuuskoe ei alentanut hakijamääriä sen järjestäneisiin oppilaitoksiin.
Vertailuaineisto saamiseksi soveltuvuuskokeella testattiin viime vuonna myös ammattikuljettajia, yhteensä 23 henkilöä seitsemässä eri yrityksessä.
Ammattikuljettajien tuloksissa oli merkillepantavaa se, että metsäkoneenkuljettajan työssä tärkeimmän kyvyn – havaintomotoriikan testissä – yksikään kuljettaja ei tehnyt nollatulosta ja täydet pisteet saavutti 61 prosenttia testatuista. Ammattikuljettajat saavuttivat jokaisesta testiosiosta 2,9–4,7 tehtäväpistettä enemmän kuin yhteisvalinnan hakijat.
Todennäköisesti ne, joilla ei ole ollut riittäviä kykyjä työskennellä tuottavina metsäkoneenkuljettajina, ovat siirtyneet muihin töihin. Jäljellä ovat jääneet ne, joilla on hyvät kyvyt metsäkoneenkuljettajan työhön, Työtehoseura päättelee.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Nainen entisenä kuskina voin hyvinkin allekirjoittaa tuon loppupäätelmän.
Siis: Näin