Metsänomistajia ihmetyttää, että Suomessa ei ole johtavista metsäntutkijoista koottua metsäpaneelia, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola totesi metsävaltuuskunnan kokouksessa keskiviikkona. Sellaiselle olisi kuitenkin suurta tarvetta, sillä esimerkiksi nykyisistä ilmasto- ja luontopaneeleista on tullut lähes parlamentin ylähuonetta vastaavia instituutioita.

”Nyt on käynyt niin, että metsäntutkijoiden ääni hukkuu muiden paneelien alle. Esitänkin metsäpaneelin perustamista, joka tasapainottaisi metsä-, ilmasto- ja monimuotoisuuskeskustelua”, Tiirola sanoi.

Hän muistutti myös verotuksen pulmista. Puukauppaa on tehty tänä vuonna paljon, mutta kun tavallinen metsänomistaja myy puuta, niin joka kolmas puu menee verottajalle. Kun taas esimerkiksi metsätalousyhtiö Tornator myy puuta, niin vain joka viides puu menee verottajalle. Ja rahastojen puukaupoista verottajalle voi jäädä vieläkin vähemmän.

Tiirolan mukaan nyt olisi tarvetta metsäverotuksen kokonaisuudistukselle.

”Idea olisi, että kaikkia metsänomistajia verotetaan samalla tavalla, ehkä lähdeverotyyppisesti.”

Tiirola kiinnitti huomiota myös tuulivoiman rakennusbuumiin. Maanomistajille huolta aiheuttavat siirtolinja-alueet ja niistä maksettavat korvaukset.

”Uusia siirtolinjoja vedetään kuin sieniä sateella, kun nykyinen lunastuslaki mahdollistaa liiketoiminnan tekemisen toisen maalla muutaman satasen hehtaarikohtaisena kertakorvauksella. Se on laillistettu ryöstö. Esitän, että hallitus ryhtyisi valmistelemaan lakia, jossa maanomistajille maksettaisiin siirtokäytävien osalta samanlainen korvaus kuin varsinaisilta tuulipuistoalueilta.”

Metsäverotus ei ole kohdallaan

Niin ikään metsävaltuuskunnassa puhunut maa- ja metsätalousministeriö Jari Leppä pääsi vastaamaan tuoreeltaan Tiirolan esityksiin. Ehdotusta metsäpaneelista ministeri piti hyvänä, mutta sitä, miten se toteutetaan, kannattaa miettiä tarkoin.

”Metsiin liittyvän keskustelun vinous huolestuttaa minua, se pitää saada paremmalla tolalle”, Leppä sanoi.

Ministeri tunnisti myös verotuksen ongelman.

”Voidaan kysyä, onko nykytilanne, jossa veroprosentin vaihteluväli on 1–34, oikein. Eihän se ole.”

Verouudistus on kuitenkin hallitusohjelmakysymys. Kannattaakin seurata, miten eri puolueet asiaan suhtautuvat seuraavien eduskuntavaalien yhteydessä, Leppä kehotti.

Tuulivoimakäytävien lunastusten osalta ministeri viittasi parhaillaan hallituksen käsittelyssä olevaan lunastuslain uudistukseen.

”Tämä uudistus on välttämättä saatava maaliin.”

Kemeravaroja Koillismaan teiden kunnostukseen?

Puheessaan ministeri välitti tutut terveiset metsäväelle kemerasta: taimikon varhaishoidon ja nuoren metsänhoidon työmäärät ovat edellisvuota alemmat.

”Käytettävissä olevaa kemeratukea uhkaa jäädä yli 10 miljoonaa euroa käyttämättä, jälleen kerran. Taimikoissa on aivan liikaa hoitorästejä”, Leppä muistutti.

Tällä kertaa käyttämättömille rahoille löytyisi kuitenkin muuta käyttöä. Paula-myrskyn jälkien korjaaminen on pistänyt Koillismaan metsätiet heikkoon kuntoon. Tiirola esitti, että teiden kunnostamiseen voitaisiin siirtää nuoren metsän hoidon käyttämättä jääviä kemeravaroja.

”Tämä on minusta hyvä idea. Se on ministeriössä parhaillaan selvityksessä”, Leppä kertoi.

Valtuuskunnassa keskusteltiin myös hirvistä. Ministeri kehotti metsästäjiä käyttämään kaikki luvat.

”Kaikkien pitää nähdä, että hirviä ei saa olla yli oman tarpeen”, Leppä huomautti.

Hän kertoi myös aloittavansa riistahallintolain evaluoinnin. Laki on ollut pitkään voimassa, eikä sen toimivuutta ole vielä arvioitu. Hirvikannan säätely on yksi tarkastelukulma, ministeri lupasi.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.