Suomen tieliikenteessä sattui viime vuonna yli 14 000 riistaonnettomuutta, Riistakeskus tiedottaa. Vaarallisinta oli marraskuu, jolloin kirjattiin kaikkiaan 2 401 riistaonnettomuutta eli noin kuudesosa kaikista tapauksista. Vähiten onnettomuuksia kirjattiin helmi-maaliskuussa.
Tieliikenteen onnettomuuksissa on ollut mukana niin valkohäntäpeuroja, metsäkauriita, hirviä, metsäpeuroja, villisikoja kuin kuusipeuroja.
Yli puolet riistaonnettomuuksista tapahtui Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Myös Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä tapahtui paljon onnettomuuksia, lähes 20 prosenttia koko maan vahingoista.
Suurin kasvu onnettomuuksien määrässä oli Satakunnassa, Päijät-Hämeessä, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Laskua puolestaan oli eniten Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa ja Lapissa.
Suurin osa riistaonnettomuuksista tapahtui valkohäntäpeurojen ja ajoneuvojen törmäyksissä. Toiseksi eniten kolaroitiin metsäkauriiden kanssa. Eniten viime vuonna vähenivät hirvionnettomuudet, joita tapahtui yhteensä 1 527 kappaletta. Laskua edellisvuodesta oli lähes neljännes.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Ehkä todellinen hirvikolareiden määrä on lisäätynyt vuoden 2019 määrästä. Nykyisin jäävät kirjaamatta ne hirvikolarit, joissa ei ole syntynyt henkilövahinkoja. Se sopii hyvin niille tahoille, jotka pyrkivät saamaan myös yksityismetsät kaupallisen hirvenmetsästksen piiriin, ylisuuresta hirvikannasta johtuvasta kuusettumisesta huolimatta. Kuusettuminen vähentäää monimuotoisuutta ja lisää myös ilmaston lämpiämistä. Ylisuuri hirvikanta lisää myös runsaasti metsänhoidon epävarmuutta ja erikoisesti kustannuksia.