Suomen metsien tuottamaa arvonlisää on mahdollista nostaa merkittävästi jatkojalostamalla ligniiniä, sellukuituja ja mekaanisia puutuotteita sekä hyödyntämällä sivuvirtoja. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ilman merkittäviä investointeja sekä panostusta tutkimus- ja kehitystyöhön, Metsätalouden tiedepaneelin selvityksessä todetaan.

Tiedepaneeli selvitti, miten metsien tuottamaa arvonlisää voidaan nostaa hakkuumääriä lisäämättä ja millaisia rakenteellisia muutoksia tämä vaatii.

Selvityksen mukaan vuonna 2035 Suomen metsistä voitaisiin saavuttaa jopa 15,6 miljardin euron arvonlisä, mikä tarkoittaa 80 prosentin kasvua verrattuna vuoden 2019 tasoon.

”Metsien tuottaman arvonlisän kasvattaminen on mahdollista, vaikka hakkuumääriä ei lisättäisi. Tämä edellyttää, että tuotamme nykyistä enemmän erilaisia ja pidemmälle jalostettuja tuotteita puusta”, selvitystyötä koordinoinut tiedepaneelin jäsen, professori Monika Österberg sanoo.

Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että markkinasellua jatkojalostettaisiin Suomessa pidemmälle arvokkaammiksi materiaaleiksi ja tuotteiksi, kuten nanoselluksi ja tekstiilikuiduksi. Korkeamman arvon nanosellusta voitaisiin valmistaa öljypohjaisia pakkauksia korvaavia pakkausmateriaaleja, vedensuodatuskalvoja ja jopa lääketieteen sovelluksiin tarvittavia materiaaleja.

Toinen esimerkki on sahatavaran jatkojalostus Suomessa ristiliimatuksi massiivipuuksi (CLT) ja viilupuuksi, joita voitaisiin käyttää betonin sijasta kerrostalojen rungoissa.

Arvonlisää voidaan kasvattaa myös hyödyntämällä entistä tehokkaammin metsätalouden sivuvirtoja, kuten sellun tuotannon yhteydessä syntyvää ligniiniä. Selvityksen mukaan ligniinin jatkojalostus esimerkiksi liimoiksi tai akkujen ja paristojen komponentteiksi voisi johtaa jopa 1,5 miljardin euron arvonlisään.

”Uusien tuotteiden ja innovaatioiden taloudelliseen potentiaaliin vaikuttaa paitsi tuotteen tuottama arvonlisä myös se, kuinka paljon sitä on mahdollista tuottaa ja minkä kokoinen markkina sille on. Esimerkiksi lääkesovelluksissa piilee teoriassa iso potentiaali, mutta markkina on pieni ja kaupallistamiseen on vielä matkaa”, Österberg sanoo.

Metsätalouden tiedepaneeliin kuuluu 14 asiantuntijaa eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Panelistit käsittelevät metsäkysymyksiä poikkitieteellisesti ympäristön, ilmaston, talouden, metsätieteiden, tekniikan ja yhteiskunnan näkökulmista.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.