Metsäbiotalouden Tiedepaneelin mukaan uuden hallituksen tulee päivittää metsien rooli ilmastopolitiikassa uusimpien tutkimustulosten ja maailmanpoliittisen tilanteen valossa.

”Päästötavoitteita ja erityisesti maankäyttösektorin nielutavoitteita joudutaan laajemminkin arvioimaan EU:ssa uudestaan. Metsien kasvu on hidastunut Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa”, sanoo Tiedepaneelin puheenjohtaja, tutkimusylijohtaja Antti Asikainen metsäalaa seuraavan Audio Median haastattelussa.

Merkittävin toimintaympäristön muutoksia aiheuttava tekijä on Asikaisen mukaan kuitenkin Venäjän hyökkäyssota.

”Sodan seurauksena metsähakkeen käyttö on kasvanut ja myös turvetuotanto käynnistettiin uudestaan. Hallitus joutuu tekemään eron kriisiajan vaatimien päätösten ja pitkän aikavälin tavoitteiden kesken”, Asikainen toteaa.

Asikainen ei usko, että tulevalla hallituskaudella kaikkia metsiin kohdistuvia tavoitteita on mahdollista saavuttaa, vaan päätöksentekijät joutuvat tekemään valintoja. Niiden tueksi tarvitaan tutkimusta, johon metsien käytön, suojelun ja ilmastotavoitteiden mahdolliset yhdistelmät voidaan perustaa.

Asikainen yllättyi siitä, että metsät nostettiin keskusteluissa vaaliteemaksi niin vahvasti.

”Kun edelliset vaalit olivat jo ilmastovaalit ja metsä oli keskiössä, oletin että se jäisi sivummalle muiden isojen teemojen rinnalla. Metsäkeskustelut osoittivat, että tarvetta metsiä koskevalle riippumattomalle, tutkimuspohjaiselle tiedolle on olemassa. Poliittinen vaikuttaminen voi perustua vain siihen.”

Asikaisen johtama Tiedepaneeli tarkastelee metsiin pohjautuvan kestävän arvoketjun tietopohjaa taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmista. Paneelissa on 14 jäsentä metsätieteilijöistä insinööritietieteisiin ja tuoteosaamiseen. Paneeli on Maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön asettama.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.