Maanmittauslaitos innostaa kesälomalaisia tervahautabongailuun. Laitoksen julkaisemalta kartalta löytyy kaikkiaan 16 061 ympäri Suomea sijaitsevaa tervahautaa.

Kärkisijaa tervahautojen määrässä pitää Kuhmo. Kaupungin alueella on Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan kaikkiaan 2 865 tervahautaa. Koko totuutta luvut eivät kuitenkaan kerro.

”Oulu tunnetaan tervakaupunkina, ja kartaltakin näkee, että Kainuun metsät ovat olleet tärkeää tervantuotantoaluetta. Kaikkia vanhoja tervahautoja ei kuitenkaan ole peruskartalle kartoitettu. Aiemmin tervaa poltettiin muuallakin Suomessa, mutta 1700- ja 1800-luvuilla päätuotantoalueiksi jäivät Pohjanmaa ja Kainuu. Näiltä alueilta tervahaudat ovat parhaiten säilyneet maastossa, kertoo Maanmittauslaitoksen kartastopäällikkö Reima Ronkainen.

Tarkemmat kunta- ja maakuntakohtaiset luvut voi tarkistaa Suomigrammi-palvelusta.

Osittain on sattumaa, mikä tervahauta on päässyt kartalle ja mikä ei. Kun Suomea kartoitettiin maastosta käsin, kartoittajat merkitsivät tervahaudan kartalle, jos sellainen sattui löytymään. Systemaattista tervahautakartoitusta ei ole tehty.

Nykyisin karttojen päivittämisessä hyödynnetään esimerkiksi laserkeilausta. Tervahautoja voi bongata esimerkiksi tutkimalla laserkeilauksen avulla tuotettua rinnevarjostus-aineistoa.

”Rinnevarjostus tuo esiin pinnanmuodot ja korkeusvaihtelut myös silloin, kun paljaalla silmällä näkyisi ensi alkuun vain ryteikköä. Tutun metsäpolun tai mökkimaaston läheltä voi tarkemmalla tutkiskelulla löytyä kulttuurihistoriallisesti kiinnostavia paikkoja”, kertoo Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Olli Sirkiä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.