Ulkomaalaisen työvoiman käyttö lienee lisääntynyt entisestään metsätaloudessa, arvioidaan Teollisuusliiton Kesäkuun 2023 talouden ja työllisyyden seuranta -diasarjassa.
”Ulkomaalaisen työvoiman käyttö ei ole lisääntynyt metsäkoneen käytössä, vaan vähemmän ammattitaitoa vaativissa kausihommissa, kuten istutuksissa ja ensiraivauksissa. Niihin työntekijöitä on haettu kaukaakin”, kertoo liiton erikoistutkija Timo Eklund.
Teollisuusliiton mukaan alipalkkausta ja muita rikkomuksia pidetään yleisinä ulkomaalaisen työvoiman keskuudessa.
”Varsinaista selvitystä tästä ei ole, mutta haastateltujen metsureiden mukaan hehtaarihinnat ovat halvat ja asumisolosuhteet eivät ole ihan sitä, mitä on määritelty”, Eklund sanoo.
Diasarjassa todetaan myös, että ulkomaalaisen työvoiman usein vähäisempi työkokemus johtaa metsien hitaampaan kasvuun ja uudistumiseen, mikä vaikeuttaa Suomen ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden saavuttamista.
”Onhan se ammattitaitoa ja harjaantumista vaativaa hommaa. Suomalainen metsuri on usein kasvanut metsissä ja takana on yleensä vuosien työkokemus. Jos tullaan kovin kaukaa, ei ole samanlaista näppituntumaa ja kokemusta, vaikka parhaansa tehtäisiinkin”, Eklund toteaa.
Hän arvioi, että valtaosa metsätalouden ulkomaalaisesta työvoimasta tulee Itä-Euroopan maista.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.