Tapio on käynnistänyt hankkeen, jossa mallinnetaan metsien ojitusalueiden kunnostustarvetta. Tavoitteena on välttää tarpeettomia kunnostusojituksia ja kohdentaa toimenpiteet niihin metsäojiin, jotka ovat eniten kunnostuksen tarpeessa.

Kohdistamalla ojien kunnostukset oikein voidaan vähentää vesistö- ja ilmastohaittoja puuston kasvusta tinkimättä.

Toukokuussa käynnistyneessä Metsäojien madaltumiskehityksen mallintaminen -hankkeessa seurataan 90-luvun alussa kunnostettujen metsäojien kunnon kehitystä. Pitkäaikaisen maastoinventointeihin perustuvan seurantasarjan ja paikkatietoaineistojen pohjalta kehitetään ennustemalli, jolla mallinnetaan ojien kunnon kehittymistä ajan myötä sekä kehitykseen vaikuttavia taustatekijöitä.

Kehitettävän mallin tavoitteena on auttaa kunnostusojitusten suunnittelijaa kohdistamaan toimenpiteet niihin ojiin, jotka ovat todennäköisimmin menettämässä kuivatustehoaan lähivuosien aikana, ja toisaalta välttämään tarpeettomia ojien perkauksia.

Hankkeessa on mukana 40 seurantakohdetta eri puolilta Suomea. Kuluvan vuoden aikana kohteiden ojat inventoidaan neljännen kerran, 30 vuotta kunnostusten jälkeen.

Kunnostusojitukset ovat vaikutuksiltaan yksi vesistöille haitallisimmista metsätalouden toimenpiteistä. Ojien perkauksen seurauksena kunnostetun alueen alapuolisiin vesistöihin päätyy kiintoainesta, veteen liuennutta orgaanista ainetta ja ravinteita, aiheuttaen muun muassa vesistöjen tummumista ja rehevöitymistä.

Kuitenkin puuston kasvun turvaamisen kannalta kunnostusojitukset voivat olla hyvinkin tarpeellisia veden vaivaamilla turvemailla. Kohdistamalla kunnostusojitukset vain alueille, joilla ne todella ovat tarpeen tai yksittäisiin ojiin, voidaan vähentää suometsätalouden negatiivisia vaikutuksia.

Metsälehti on osa Tapio-konsernia.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.