Tapio on selvittänyt tuottamiensa jalostettujen kuusen ja männyn siementen käytön vaikutuksen hiilensidontaan eli hiilikädenjäljen. Luonnonvarakeskuksen arvioiman selvityksen mukaan hiilikädenjälki on merkittävä: yli miljoona hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2024. Vaikutus perustuu pääosin jalostuksen aikaansaamaan metsän kasvun lisäykseen.

Vertailun vuoksi: Suomen metsien nettohiilinielu oli 4,7 miljoonaa tonnia vuonna 2022 ja ennakkotiedon mukaan kääntynyt vuonna 2023 päästölähteeksi.

Tapion laskennan vertailukohta oli jalostamaton siemenmateriaali, ja metsänjalostuksen hiilikädenjälki on jalostettujen siementen käytön tuottama lisä Suomen metsien hiilensidontaan.

Jalostettuja siemeniä käytetään sekä metsäpuiden taimien tuotannossa että männyn metsäkylvössä. Lisäkasvua tuottavaa pinta-alaa tulee vuosittain lisää, kun metsää uudistetaan jalostetulla siemen- ja taimimateriaalilla.

“Tapion tuottamilla siemenillä uudistetaan lähes puolet Suomen metsistä. Jalostettujen siementen käyttö metsänuudistamisessa tuottaa yli miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruisen hiilikädenjäljen. Se vastaa kokoluokaltaan noin 130 000 suomalaisen keskimääräistä hiilikädenjälkeä”, kuvaa Tapion metsäpäällikkö Hannu Niemelä.

Luonnonvarakeskus on arvioinut Tapion toteuttamat laskelmat. Sen mukaan laskelma noudattaa VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston julkaisemia hiilikädenjäljen laskentaperiaatteita ja ohjeistusta ja siinä on käytetty mahdollisuuksien mukaan samoja laskentamenetelmiä kuin Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa.

Metsäalan asiantuntijapalveluita tarjoava Tapio tuottaa siemenviljelyksillään männyn, kuusen ja rauduskoivun sekä lehtikuusen jalostettuja siemeniä. Metsälehti on osa Tapio-konsernia.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.