Tanskan suunnitelmat ryhtyä maksamaan maanomistajille metsitystukea eivät ainakaan heti saa Suomessa vastakaikua.

”Valtiontalouden tiukka tilanne ei mahdollista merkittäviä uusia tukielementtejä. Tanskan hiiliveron kaltaisia ratkaisuja ei Suomen hallituksella ole agendalla”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd).

Tanska kaavailee hiiliveroa, jonka päätavoite on verottaa karjatalouden hiilidioksidipäästöjä. Vero tulee voimaan, jos Tanskan kansankäräjät hyväksyvät sen.

Osana hiiliverosuunnitelmaa Tanska on ilmoittanut pyrkivänsä kasvattamaan metsäalaansa 250 000 hehtaarilla vuoteen 2045 mennessä. Se tarkoittaisi maan ympäristöministeriön mukaan metsäpinta-alan kasvamista 40 prosentilla. Uusien metsien tavoitteena olisi lisätä hiilen sidontaa.

Metsien lisäämiseen kannustaisi metsitystuki. Tukea saisivat maanomistajat, jotka istuttavat metsää nykyisen maatalousmaan tilalle, kertoo Tanskan metsäyhdistyksen poliittinen neuvonantaja Mathias Lykke Nygård Johansen.

”Maanomistajat voivat hoitaa istuttamiaan metsiä haluamallaan tavalla. Ehdot ovat vielä epäselvät, mutta se tiedetään, että nämä alueet pitää säilyttää metsämaana”, hän sanoo.

Johansenin mukaan tuki olisi 10 000 euroa jokaiselta metsitetyltä hehtaarilta. Lisäksi jokaiselta hehtaarilta saa 2 000 euron lisäkorvauksen, jos ilmoittaa jättävänsä metsän koskemattomaksi.

Johansen perustelee metsitystuen suuruutta sillä, että sen avulla maataloustuottaja saa rahaa, jolla voi maksaa maatalousmaansa hiilidioksidipäästöjä.

Kaikkiaan metsitystukeen on Tanskassa varattu kolme miljardia euroa.

Suomessa metsitystuki lopetettu

Essayahin mukaan Suomessa panostetaan metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamiseen tällä hetkellä metka-tukien, siemenviljelysten perustamisohjelman ja metsänhoidon suositusten avulla.

”Metsitys on potentiaalinen toimi myös vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla, jossa yhtenä kriteerinä on toimen lisäisyys verrattuna tavanomaiseen toimintaan”, hän toteaa.

Suomessa metsitystukea saattoi saada vuosina 2021–2023. Tuki oli tarkoitettu niin sanottujen joutoalueiden metsitykseen. Tuki koostui kustannuskorvauksesta, joka oli kohteesta riippuen 1 000–2 000 euroa hehtaarilta, ja hoitopalkkiosta, joka oli kaikkiaan 900 euroa hehtaarilta.

Tanskan tavoin myös Iso-Britannia tähtää metsiensä lisäämiseen. Yle kertoi eilen keskiviikkona, että ainakin Walesissä metsittäjille on alettu maksaa tukea.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.