Metsähallitus, WWF ja vapaaehtoiset tekevät tänäkin talvena saimaannorpalle apukinoksia niille alueille, joilla Saimaalla on jäätä ja lunta. Ongelmana kuitenkin on, että tammikuun jää- ja lumitilanne on heikoin koko 40-vuotisen saimaannorppakannan seurannan aikana.

Jään paksuuden pesäpaikoilla pitäisi mielellään olla yli 15 senttiä, jotta norpalle voidaan turvallisesti kolata kinos.

”Vielä tällä viikolla ei apukinoksia pystytä tekemään. Nyt lunta ei ole missään päin Saimaata, eikä jäätäkään riittävästi edes Pohjois-Saimaalla”, kuvaa tilannetta suojelubiologi Jouni Koskela Metsähallituksesta.

Jään paksuutta ja lumimääriä seurataan ja toivottavasti helmikuun alussa päästään apukinostalkoisiin.

”Jos emot joutuvat synnyttämään avojäälle, kuuttikuolleisuus voi nousta 30–50 prosenttiin syntyneistä, kun normaalisti pesiin syntyneistä kuuteista alle 10 prosenttia kuolee imetysaikana. Korkea kuuttikuolleisuus voi johtaa norpan kannan kasvun tyrehtymiseen kuluvan vuoden osalta”, kertoo Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä.

Norppakannan koko on tällä hetkellä noin 400 yksilöä

Apukinoksista on ollut suuri hyöty. Vähälumisina talvina 2014–2018 kolattiin yli tuhat apukinosta, joihin syntyi 264 kuuttia.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.