Hiilinielujen supistuminen uhkaa lisätä julkisia menoja, todetaan tänään julkaistussa Talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa.
Raportin mukaan Suomella on vaikeuksia täyttää EU:n ilmastolainsäädännön mukaiset sitoumuksensa hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä. Haasteena on erityisesti maankäytön hiilinielutavoite vuosille 2021–2025.
”Vähentääkseen tarvetta ostaa kompensoivia hiilinieluyksiköitä muilta jäsenvaltioilta hallituksen tulisi luoda kannustimia hiilinielujen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Tämä parantaisi myös Suomen ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta”, raportissa todetaan.
Julkisen talouden näkökulmasta olisi arviointineuvoston mielestä toivottavaa, että kannustimet perustuisivat ainakin osittain siihen, että maanomistajat tai metsäteollisuus joutuvat maksamaan aiheuttamastaan hiilinielujen supistumisesta.
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua sekä tuoda tutkimustietoon pohjautuva riippumaton näkökulma talouspoliittiseen keskusteluun.
Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta. Lisäksi neuvosto julkaisee taustaraportteja talouspolitiikan eri teemoista.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kasvu on kovinta nuorissa metsisssä eli mitä enemmän meillä on nuoria metsiä sen suurempi on metsien hiilinielu. Ymmärretäänköhän kannusteet kohdistaa nuorien metsien määrän maksimoimiseen?
”…sitoumuksensa hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä..” Onko nämä ns. sitoumukset olleet alunperinkään realistiset, verrannolliset muihin maihin ja onko niistä vastaavaa hyötyä.Maailmalla tupruttelu vain kiihtyy!?
”…maanomistajat tai metsäteollisuus joutuvat maksamaan aiheuttamastaan hiilinielujen supistumisesta…”. On tietysti rinnan laadittava kaikkeen muuhunkin asiaan vaikuttavaan sanktio-käytäntö.
Onhan se aika erikoista, että koko ajan syyllistetään hiilensitojia eli metsänomistajia. Itse ongelman aiheuttajat eli hiilidioksidia ilmoille päästävät tahot tuntuvat pääsevän paljon vähemmällä. Toimenpiteet on kohdistettava ongelman juurisyyhyn eikä laastariin.
Arviointineuvosto arvioi väärin suomalaisen sielunmaiseman. Jos on vaikka uhka että joutuu maksamaan lisää veroja tai maksuja hyvin kasvavasta metsästä, se saattaa kannustaa laiminlyömään metsänhoidon. Samaan suuntaan vaikuttaisi kannattavuuden heikkeneminen. Kannuste on positiivinen asia – negatiivinen kannuste ei ole kannuste vaan pakote.
Metsänomistajat tai teollisuus maksamaan?
Metsät kasvaa reilusti enemmän kuin puuta käytetään!
Puupohjaisilla tuotteilla korvataan fossiilisia eli tuotteet keskimäärin pienentää ilmakehän CO2:ta.
Metsien kasvu on isosti seurausta hyvästä metsänhoidosta. Syntyvän hiilinielun valtio on Suomessa jo ominut ja yrittää ehkäistä hiilensidontamarkkinaa.
Puihin sitoutuneen hiilen määrä on kasvanut 1.500 MM3 tasosta 2.500 MM3 tasoon puolessa vuosisadassa. Syynä hyvä metsien hoito. Jos nyt kasvu hieman taantuu, niin aletaan sakottaa! Metsänomistajien pitää siis mahdollistaa tuhlaileva elämäntapa mm. turistien ja virkamiesten matkustelu globaalisti. Tavan kaduntallaajalle riittää kun lajittelee roskat biohon ja muuhun.
Jotta ”stadilaiset” saisivat bilettää suurissa halleissaan, tai ”manselaiset” pelata lätkää tai moni muukin harjoittaa toimintaa, josta aiheutuu monenlaisia turhia päästöjä niin metsänomistajien ja metsäteollisuuden pitäisi maksaa viulut. On siinä talouspolitiikan tosi taitajat asialla.