Metsänviljelyyn toimitettujen taimien määrä laski viime vuonna. Kotimaisilta tarhoilta lähti runsaat 168 miljoonaa tainta, mikä on liki neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, Ruokavirasto kertoo. Vaikka määrä laski, se on silti kolmanneksi korkein vuoden 2006 jälkeen.

Kuusentaimien osuus oli edelleen suuri, 120 miljoonaa tainta eli 72 prosenttia kokonaismäärästä. Määrä kuitenkin kutistui pari prosenttia edellisvuodesta.

Kuusentaimista valtaosa – 113 miljoonaa – oli peräisin eteläsuomalaisilta taimitarhoilta. Määrä pieneni edellisvuodesta kolme prosenttia. Taimista kaksi kolmasosaa oli kasvatettu jalostetulla siemenellä. Pohjois-Suomen tarhoilta saatiin 7 miljoonaa kuusentainta.

Männyntaimia tuotettiin koko maassa 42 miljoonaa, mikä on neljännes koko tuotannosta. Määrä laski edellisvuodesta yhdeksän prosenttia.

Eteläsuomalaisilla tarhoilla tuotanto väheni kuusi prosenttia 28 miljoonaan männyntaimeen. Lähes kaikki eteläsuomalaiset männyntaimet oli kasvatettu jalostetulla siemenellä. Pohjois-Suomessa tuotanto laski jo viidettä vuotta: viime vuonna jäätiin 14,5 miljoonaan taimeen, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Pohjoisessakin jalostusaste on noussut, vain vajaa neljännes taimista oli tuotettu metsiköistä kerätyistä siemenistä.

Rauduskoivun toimitukset – runsaat 5 miljoonaa tainta – säilyivät lähes ennallaan. Taimista 98 prosenttia oli kasvatettu jalostetulla siemenellä.

Metsäviljelyyn toimitettiin muita taimia 330 000 kappaletta. Edellisvuonna toimitettiin liki 400 000 tainta, joten laskua oli siinäkin. Eniten toimitettiin lehtikuusta (221 000 tainta), sitten visakoivua (32 000). Lisäksi myytiin mainittavia määriä douglaskuusen, tervalepän ja tammen taimia.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.