Suomen metsäkeskus tarkasti viime vuonna noin 8 000 hehtaaria kemeratuettuja taimikonhoitoja ja nuorten metsien harvennuksia. Vajaat 2 000 hehtaaria oli valikoitunut tarkastukseen satunnaisotannalla ja 6 000 hehtaaria harkinnan perusteella.
Satunnaisotantaan valikoituneiden kohteiden pinta-alasta 26 prosenttia ei täyttänyt hakuehtoja. Tällöin tukeakaan ei myönnetty. Otantatarkastuksen tulos kertoo, mikä osuus kaikista työmaista ei täytä rahoituslain ehtoja, Metsäkeskus tarkentaa.
Harkinnanvaraisista kohteita yli puolet ei täyttänyt tukiehtoja. Harkinnanvaraiseen tarkastukseen kohteita otetaan, kun epäillään, etteivät rahoitusehdot täyty. Tällöin esimerkiksi metsävaratiedon perusteella puuston arvioidaan olevan liian järeää.
Liian tiheä
Yleisin syy taimikonhoidon tuen hylkäämiseen on liian tiheäksi jäänyt taimikko.
”Taimikko jää todennäköisemmin liian tiheäksi, kun taimikonhoitoa tekee metsänomistaja ammattimetsurin sijaan. Tiheäkin taimikko kasvaa hyvin, mutta ensiharvennuksessa tiheä puusto hankaloittaa harvennusta ja usein huonontaa työn laatua”, Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola sanoo tiedotteessa.
Toiseksi yleisin syy on tekemättä jäänyt työ. Näitä on kuitenkin vain muutama prosentti ilmoitetusta pinta-alasta.
Niissä nuoren metsän hoitokohteissa, joissa korjuu on tehty motolla, tukihakemus hylätään useammin. Tukea haetaan usein kohteille, joissa puusto on rahoitusehtoihin nähden liian järeää tai puita ei ole tarvinnut kaataa ehtojen vähimmäismäärää. Kyseessä on tällöin ollut normaali harvennushakkuu, johon tukea ei enää myönnetä.
Viime vuonna taimikonhoitoon ja nuoren metsän hoitoon myönnettiin tukea 30 miljoonaa euroa. Töitä tehtiin 113 000 hehtaaria. Työmäärä laski edellisvuodesta. Tänä vuonna määrät näyttäisivät taas nousevan, Nikkola kertoo.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Aikaisemmin sama Metsäkeskus valitti liian harvaksi harvennus tehty monessa paikassa. Eikö ammatti taitoa löyty kun kyseisestä paikasta.
Taimikon perustaminen liian tiheäksi on vain osaamattomuutta ja ammattitaidottomuutta.
Suositus 1800 kpl on kolmanneksen liian tiheä. Silloin puita on 2 m välein.
Sanomattakin on selvää, että tuollainen taimikko karsiintuu pahasti (tai jo lähes pilalle) ennen ensihavennusta. EHK.n jälkeen puut ovat tyypillisen heikkolatvaisia ja -juurisia.
Metsälle saadaan nopea alku ja tukeva rakenne, kun taimet istutetaan 1200 kpl (3 m puuväli) isoihin (min 400 l) mättäisiin ja ennen karsiintumisen alkamista ensiharvvetaan 600 kpl (4 m puuväli) tiheyteen.
Näin tukkiin tähtäävän runkopuun kasvatus lähtee hyvin käyntiin, juurista tulee vahvoja pitämään puut pystyssä tuulissa ja iso latvus kasvattaa runkoa joutuisasti. Kokonaiskasvukaan ei jää jälkeen tiheäksi jätetystä metsästä, mutta ha-kohtainen arvokasvu on aivan toisella tasolla.
Valitettavasti MH ohjeet juksaavat meidät menettelemään itsellemme epätaloudellisesti ja metsän kannalta kohti tuhoherkkyyttä.