Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerin Petteri Taalaksen mukaan suomalainen ylikuumentunut hiilinielukeskustelu on kansainvälinen erikoisuus. Hän vertaa nykyistä ilmastoahdistusta 80-luvun alussa vallinneeseen ydinsodan pelkoon.

”Marssittiin rauhanmarsseissa, pohdittiin että Eurooppa muuttuu elinkelvottomaksi ja että pitää muuttaa Uuteen-Seelantiin”, Taalas muisteli tänään Lähi-Tapiolan ja MTK:n järjestämässä webinaarissa.

Taalaksen mukaan Suomessa on pieni joukko tutkijoita, jotka haluavat korostaa omaa alaansa kertomalla dramaattisia tarinoita siitä, kuinka biosfääri tuhoutuu ja ihmiskunta kuolee pois.

”Nämä näkemykset eivät ole tieteen valtavirran tuottamia”, Taalas korostaa.

Suomalaisessa mediassa puolestaan menevät Taalaksen mielestä isot ja pienet asiat sekaisin, mikä synnyttää paniikkimielialaa. Uusin esimerkki tästä on luontokato, josta ei vielä pystytä sanomaan, miten sille käy tulevaisuudessa.

”Muutenkin mittasuhteet mediassa ovat olleet hukassa. On pohdittu, onko edam vai emmental pahempi juttu ja tuomittu koiranomistajat suurimmiksi syntisiksi.”

Taalas ei kiistä, etteikö ilmastomuutoksesta ole syytä olla huolissaan. Hänen mukaansa asialle ollaan kuitenkin tekemässä jotain.

”Valtionpäämiehet ovat innostuneet sitoutumaan sen hillitsemiseen, ja meillä on myös tekniset ratkaisut siihen olemassa.”

Suomessa onnistunut metsäkulttuuri

Hiilinieluja kasvattamalla ilmastomuutosta ei torjuta, vaikka silläkin toki on merkitystä. Suuri kysymys kuitenkin on, miten fossiilisten polttoaineiden käyttöä pystytään vähentämään.

Hiilinielujen kasvattamisessakin todellista merkitystä on trooppisten sademetsien kadon pysäyttämisellä Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Sen sijaan täkäläinen metsäala saa häneltä synninpäästön.

”Suomalainen metsäkulttuuri on onnistunut hyvin ja saanut aikaan ennätyksellisen hiilinielun”, Taalas toteaa

Jos Suomi kuitenkin päättäisi reilusti vähentää metsiensä hyötykäyttöä, se ei kansainvälistä kysyntää hillitsisi. Sen sijaan metsävarat tuotettaisiin esimerkiksi Venäjältä, missä metsien uudistaminen on vähäistä.

”Ilmaston kannalta se saattaisi olla kielteinen ratkaisu. Jos ilmastomuutosta halutaan torjua, pitää olla tarkka siitä, mitä kannattaa tehdä ja missä maassa”, Taalas muistutti.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.