Kansainvälinen arviointiryhmä kiittää Suomen susikannan arvioinnissa sen kustannustehokkuutta ja kansalaisten osallistamista tiedonkeruuseen. Raportissa kehutaan myös analyysia tekevien tutkijoiden korkeaa asiantuntemusta, korkeatasoisia julkaisuja ja aktiivista kansainvälistä yhteistyötä.

Moitteita sen sijaan tulee tarkastamattomien maastohavaintojen oikeellisuudesta, analysointimenetelmien dokumentoinnista ja subjektiivisista valintoista asiantuntija-arvioinnissa. Arviointiryhmän raportin mukaan arviointimenetelmän riittävän kattava dokumentointi parantaisi kansalaisten luottamusta kanta-arvioon.

Kannanarvioinnin kehittämisessä mallia voisi hakea Ruotsissa ja Norjassa käytössä olevista seurantaohjelmista. Tämä kuitenkin edellyttää lisäresursseja. Naapurimaissamme käytetään kannanarviointiin jopa viisinkertainen määrä rahaa Suomeen verrattuna.

Luonnonvarakeskus on teettänyt kansainvälisen tieteellisen evaluoinnin susikannan koon arviointimenetelmästään. Taustalla on tavoite kehittää arviointimenetelmän tieteellistä perustaa.

Kansainvälisen tieteellisen evaluoinnin tekivät professorit Henrik Andrén Ruotsin maatalousyliopistosta, Mikko Mönkkönen Jyväskylän yliopistosta ja Otso Ovaskainen Helsingin yliopistosta. Evaluointi pohjautui kirjallisiin dokumentteihin, haastatteluihin ja kokemuksiin vastaavista arviointimenetelmistä muualla Euroopassa.

METSÄLEHTI

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.