Suomen riistakeskus kehottaa ilmoittamaan kaikki suurpetohavainnot petoyhdyshenkilöille mahdollisimman pian. Erityisen tärkeää on ilmoittaa, jos suurpedon havaitsee pihapiirissä. Havainto voi olla esimerkiksi jälki, jätös, haaska tai suora näköhavainto.

Nopea ilmoittaminen on tärkeää, sillä aika voi vaikeuttaa havainnon varmentamista.

”Vaihtelevat sääolot voivat peittää jäljet nopeastikin, joten olisi hyvä saada havainnot tietoon pikaisesti”, petoyhdyshenkilö Roope Penttala kertoo.

”Pieneltäkin tuntuvat huomiot havainnon yhteydessä voivat olla arvokasta tietoa petoyhdyshenkilölle. Tärkeintä on kuitenkin ilmoittaa havainnosta matalalla kynnyksellä. Jokainen havainto on arvokas!”

Suurpetojen käyttäytyessä uhkaavasti on ensisijaisesti ilmoitettava hätäkeskukseen.

Suomen suurpetokantojen seuranta nojaa petoyhdyshenkilöiden verkostoon. Petoyhdyshenkilöt tarkastavat ja tallentavat kansalaisten ilmoittamia havaintoja, jotka muodostavat perustan suurpetojen kanta-arvioille.

Lähes 2 400 vapaaehtoisen asiantuntijan muodostama verkosto on toiminut 1970-luvun lopulta lähtien. Verkoston keräämät havainnot ovat olennainen osa suurpetokantojen arviointia.

Petoyhdyshenkilöt tarkastavat kansalaisten ilmoittamia havaintoja karhuista, susista, ilveksistä ja ahmoista. Varmennetut havainnot tallennetaan Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-järjestelmään.

Vuonna 2023 Tassu-järjestelmään kirjattiin lähes 59 000 suurpetohavaintoa, ja vuonna 2024 yhteensä 55 000 havaintoa. Eniten kirjattiin ilves- ja susihavaintoja, vähiten ahmahavaintoja.

Kaikki petoyhdyshenkilöiden kirjaamat havainnot ovat nähtävissä luonnonvaratieto.luke.fi-karttapalvelussa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.