Tapion metsänhoidon suosituksilla on vahva vaikutus käytännön metsänhoitotöiden toteutukseen alan organisaatioissa, tuore selvitys kertoo. Tapio selvitti suositusten vaikuttavuutta kyselytutkimuksella.

Vastanneista kaksi kolmasosaa katsoi suositusten vaikuttavan paljon metsätöiden käytäntöihin, liki kolmannes arvioi niiden vaikuttavan jonkin verran. Vajaat viisi prosenttia katsoi, etteivät suositukset juuri vaikuta käytäntöihin.

”Vastaajien mukaan suositukset luovat toiminnalle pohjaa”, puuntuotannon asiantuntija Arto Koistinen Tapiosta arvioi tiistaina Tapion seminaarissa.

Muutokset etenevät hitaasti

Suositusten muutoksiin on reagoitu hitaasti. Suositukset uudistettiin viimeksi vuonna 2013 vastaamaan uutta metsälakia. Vastaajista yli puolet oli sitä mieltä, etteivät uudistetut suositukset ole juuri muuttaneet metsänhoitotöiden käytäntöjä.

Vajaa kolmannes arvioi käytäntöjen kuitenkin muuttuneen: muutokset ovat näkyneet niin korjuussa, luonnonhoidossa kuin taloudellisen ajattelun korostumisessa. Uutta on esimerkiksi yläharvennuksen käyttö sekä säästöpuiden ja riistan huomiointi.

Sitä, miksi uudet suositukset ovat edenneet käytäntöön hitaasti, selittää aika, Koistinen arveli.

”Muutokset kentällä ovat hitaita, tässä on ollut aikaa vain kolme vuotta.”

Hyödyllistä tietoa

Selvityksen mukaan suositukset on koettu hyödyllisiksi. Esimerkiksi valtaosa vastaajista arvioi, että suositukset ovat auttaneet yläharvennuksen toteutuksessa ja kohteen valinnassa. Peräti 80 prosenttia katsoi, että suositukset ovat auttaneet hyvin luonnonhoitotöissä sekä vesiensuojelussa.

Jatkuvan kasvatuksen osalta suosituksia piti riittävinä vajaat 60 prosenttia.

”Osa oli sitä mieltä, että suosituksissa suhtaudutaan jatkuvaan kasvatukseen liian myönteisesti, osan mielestä liian kielteisesti”, Koistinen totesi.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.