Euroopan unionin maat hiovat parhaillaan esityksiään maan- ja metsien käyttöä säätelevän Lulucf-asetuksen vertailutasoista. EU:n komissio antoi keväällä lähes jokaiselle maalle tehtäväksi tarkentaa alkuperäisiä esityksiä. Komissio on antanut aikaa vuoden loppuun.

Suomessa vertailutasoesityksen laatimisesta vastaa Luonnonvarakeskus (Luke).

”Maat käyvät juuri nyt kahdenkeskisiä keskusteluja komission kanssa. Eri maiden käyttämät määrittämisperusteet poikkeavat toisistaan”, Luken tutkija Antti Mutanen kertoi tänään Helsingissä Ilmastopaneelin taustatilaisuudessa.

Vertailutaso perustuu kunkin maan vuosien 2001–2009 metsien käyttöön. Suomessa kestävän hakkuutason määrittelyyn on käytetty metsätalouden analyysi- ja suunnitteluohjelmisto Melaa, Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia ja 3,5 prosentin korkokantaa. Näillä päädyttiin noin 80 miljoonan kuution kestävään hakkuumäärään.

Viime vuonna Suomen metsistä hakattiin runkopuuta kaikkiaan 78 miljoonaa kuutiota.

Esimerkiksi Ruotsissa lähdetään siitä, että talousmetsissä hakataan koko hakattavissa oleva puuston kasvu. Tätä suurempi hakkuumäärä ei ruotsalaisen näkemyksen mukaan olisi kestävä, ja pienempi hakkuumäärä ei kannustaisi toimiin metsien suuren kasvun ylläpitämiseksi.

”Ruotsin malli on kuitenkin ollut vastatuulessa”, Ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä huomautti.

Laskelmilla on merkitystä, sillä niihin verrataan aikanaan maiden toteutuneita ilmastopäästöjä. Jos ne ovat vertailutasoa suuremmat, päästöjä täytyy kompensoida tavalla tai toisella.

Komissio vahvistaa jäsenvaltioiden metsien vertailutasot vuonna 2020.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.