Ojitettujen suometsien aiheuttamiin vesistöpäästöihin on etsitty kuumeisesti ratkaisuja, mutta yksi selkeä toimenpide on jäänyt Luonnonvarakeskuksen johtavan tutkijan Mika Niemisen mukaan huomiotta: vesien entistä suorasukaisempi patoaminen.
Lapin metsätalouspäivillä perjantaina puhuneen Niemisen mukaan patoamisesta on esimerkkejä maailmalta, sillä turpeen liiallisen hajoamisen aiheuttamat valumat vesistöihin eivät ole vain Suomen suometsien ongelma.
”Suomessa padottamisesta ei ole vielä kokemuksia”, Nieminen totesi.
Avohakkuista eroon
Suometsissä on edessä myös ”joustavaa” metsätaloutta, Nieminen arvioi.
”Turpeen liiallista kuivumista ja hajoamista tulee ehkäistä. Veden pinta ei saa nousta ylös eikä painua liian alas.”
Niemisen mukaan puuston haihduntaa ja vedenpinnan tasoa voidaan säädellä suometsissä monentyyppisillä hakkuilla, mutta ei enää nykyisenkaltaisella avohakkuumallilla.
”Hakkuuvalikoimasta poistuvat ainoastaan laajat avohakkuut ja siemenpuuhakkuut.”
Toistaiseksi turvemailla on tutkimustuloksia vain siirtymähakkuista tasaikäisestä metsästä eri-ikäisrakenteiseen eli jatkuvan kasvatuksen malliin. Mutta tulokset siirtymähakkuista ovat olleet Niemisen mukaan hyviä.
”Alikasvoksen säilyttämisellä hakkuissa on suuri merkitys, sillä tiheä koivu-kuusialikasvos haihduttaa vettä.”
Jatkuvan kasvatuksen mallissa suometsien puusto tulee pyrkiä pitämään hakkuilla karkeasti ottaen 70–200 kuutiossa hehtaarilla. Tilanne riippuu esimerkiksi alikasvoksen määrästä.
”Puusto ei saa varttua niin suureksi, että pohjaveden pinta menee liian alas. Hakkuut pitää aloittaa, kun puun määrä menee yli 200 kuutioon hehtaarilla”, Nieminen sanoo.
Kunnostusojituksissa romahdus
Suometsien käsittely on jo viime vuodet ollut suuressa murroksessa, sillä kunnostusojitusten määrät ovat romahtaneet kolmannekseen siitä, mitä ne olivat 2000-luvun alussa.
”Määrät ovat pudonneet erityisesti viimeisen kolmen vuoden aikana”, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen.
Heikkisen mukaan Suomessa ei tilastoida hakkuutapoja erikseen kangasmaille ja turvemaille, mutta tälle olisi muutosten myötä hyvinkin tarvetta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.