Puunkorjuu suometsistä onnistuu kohtuullisen hyvin, mutta se vaatii huolellista suunnittelua, johtava tutkija Jori Uusitalo Luonnonvarakeskuksesta kertoi tänään Helsingissä pidetyssä Metsätieteen päivässä.

Kantavuuden tärkeimmät osatekijät ovat puuston tilavuus, juuristokerroksen lujuus ja turvemaan kosteus. Ajourat kannattaa tehdä alueen puustoisimpien kuvioiden kautta, missä juuristo on tihein ja kantavin.

Hakkuutähteiden lisäys ajouralle parantaa kantavuutta, mutta hyöty on syöty 1–2 ajokerran jälkeen.

Kun pohjaveden pinta laskee alle puolen metrin, niin maatuneen turpeen lujuus lisääntyy merkittävästi. Turvemaiden sulanaikaisen puunkorjuun otollisin ajankohta onkin heinäkuusta syyskuuhun, jolloin pohjavesi on alimmillaan.

Uusitalon mukaan turvemailla tulisi sallia leveämmät ajourat, jotta kuormatraktorilla voidaan ajaa jo kertaalleen ajettujen pyöräurien vierestä.

Koneiden paino noussut, kantavuus parantunut

Erikoistutkija Matti Siren muistutti, että suometsien puunkorjuussa on haettu ratkaisua kevyistä koneista ja erilaisista telakokeiluista, mutta taksapaineet ovat ohjanneet konekalustoa raskaampaan suuntaan.

”Hyvin varustettujen nykykoneiden ominaisuudet heikosti kantavissa oloissa ovat paremmat kuin kymmenen tonnin kokoluokan koneilla 30 vuoden takaa”, Siren totesi.

Hänen mukaansa suometsien puunkorjuussa ongelma on kantavuuden suuri vaihtelu korjuukohteen sisällä. Korjuukelpoisuusluokitukset ovat edistysaskel, tulevaisuudessa nähtäneen säätilan muutoksiin reagoivia luokituksia.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.