Tutkijaryhmä on julkaissut tiedot 13:sta Suomelle uudesta sienilajista. Lajit kuuluvat sieniluokittelussa kääväkkäisiin, ja ne kasvavat kuolleella puuaineksella.
Löydöt on tehty eri puolilla Suomea lajistoselvitysten yhteydessä. Useimmat löydöistä on tehty viime vuosina aikana, mutta joukossa on kaksi uudelleen määritettyä vanhaa museonäytettä.
Lajit kuuluvat Suomen luontaiseen lajistoon, ja niiden löytyminen kertoo ennen kaikkea lisääntyneestä kenttätutkimuksesta ja parantuneista tiedoista sienilajien luokittelussa.
Kaikista löydetyistä sienilajeista on aiempia löytöjä muualta Euroopasta, mutta monien lajien elinympäristövaatimukset tunnetaan huonosti. Osa lajeista on kuollutta puuta lahottavia sieniä, osa kasvin kanssa sienijuuren muodostavia lajeja.
”Nämä löydöt osoittavat, että Suomen luonnon monimuotoisuus on vielä puutteellisesti tunnettu. Lisäksi havainnot vahvistavat tietoa, että kaikenlaisen lahopuun säästäminen on luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeää.”, kertoo julkaisutyötä koordinoinut maatalous- ja metsätieteiden tohtori Panu Kunttu.
Suomessa uusina raportoidut sienilajit ovat: Hyphoderma lapponicum (Enontekiö), Mycostilla vermiformis (Helsinki ja Sotkamo), Proterochaete adusta (Kuhmo ja Hämeenlinna), Pseudotomentella alobata(Kajaani), Pseudoxenasma verrucisporum (Helsinki), Sistotrema subtrigonospermum (Sotkamo), Spiculogloea minuta(Sotkamo), Tomentella botryoides (Turku), Tomentella neobourdotii (Oulu, Paltamo ja Ristijärvi), Tomentella subpilosa (Pori ja Sotkamo), Tomentella subtestacea (Oulu ja Paltamo), Tulasnella anguifera (Kuhmo) ja Tulasnella interrogans (Kuhmo).
Lajeilla ei ole vielä suomenkielisiä nimiä, mutta useilla niiden edustamilla suvuilla kuitenkin on: Hyphoderma on nyhäkkä, Pseudotomentella on murukka, Sistotrema on kurokka, Spiculogloea on piilonen, Tomentella on kahvikka ja Tulasnella on liivakka.
Lisäksi tutkimuksissa Oulusta löytyi loukkokääpä (Caudicicola gracilis), joka on vasta lajin toinen havainto koko maailmasta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Lajikato ei ilmeisesti uhkaakaan.