Suomessa on varauduttava jopa kymmenenien miljoonien kuutiometrien yksittäisiin myrskytuhoihin. Etenkin talvimyrskytuhot lisääntyvät Suomessa, varoittaa Ilmastopaneeli tuoreessa raportissaan, joka kartoitti ilmaston lämpenemisen vaikutusta metsätuhoihin.

”Vaikka metsäpalot saivat viime vuonna paljon julkisuutta, tuuli on tulevaisuudessakin pahin metsätuhojen aiheuttaja. Esimerkiksi Ruotsin Gudrun-myrskyssä tuhoutui yli 70 miljoonaa kuutiota metsää,” Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen huomautti Helsingissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Hirvet ja juurikääpä pysyvät metsätuhojen aiheuttajien kolmen kärjessä. Hirvituhojen vuoksi Suomessa suositaan kuusta, joka kestää heikommin ilmastonmuutosta. Kun talvet lyhenevät, juurikäävän leviäminen pohjoiseen jatkuu.

”Suurin juurikäävän leviämisen aiheuttaja ovat kuitenkin olleet kesäaikaiset hakkuut”, huomautti Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Heli Viiri.

Myös kirjanpainaja hyötyy lämpenevästä ilmastosta. Tshekin tasavallassa noin 20–30 miljoonaa kuutiometriä kuusikoita on kuollut kirjanpainajatuhojen seurauksena.

”Ilmaston lämmetessä kirjanpainaja pystyy yhä useammin tuottamaan Suomessakin kaksi sukupolvea kesässä. Se voi aiheuttaa lähitulevaisuudessa Suomessa muutamien miljoonien kuutioiden tuhoja”, Heli Viiri totesi.

Puulajiston yksipuolisuus lisää Viirin mukaan suurtuhojen riskiä. Mänty ja kuusi kattavat yli 90 prosenttia Suomen metsäalasta.

Ilmastopaneelin mukaan huolestuttavaa on, että metsät eivät ehdi sopeutua ilmastonmuutokseen yhtä nopeasti kuin tuhonaiheuttajat. Lisäksi muutokset ovat nopeampia maapallon pohjoisosissa ja erityisesti talvilämpötilat nousevat.

Ilmastopaneeli vaatiikin laajan riskianalyysin laatimista keinoksi ennakoida ja torjua metsätuhoja.

”Riskianalyysit olisi kyettävä viemään vähintään aluetasolle ja joiltain osin jopa metsikkökohtaisiksi”, Ilmastopaneeli esittää.

Puumarkkinat sopeutuvat, hiilinielu kysymysmerkki

Miten sitten puumarkkinat sopeutuvat kasvaviin metsätuhoihin? Raporttia varten laaditun mallin mukaan hyvin.

”Kun puuntarjonta kasvaa niissä maakunnissa, joihin esimerkiksi tuuli- tai hyönteistuhot iskevät, muualla ja varsinkin lähimaakunnissa hakkuut vastaavasti vähenevät”, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jussi Uusivuori kertoi.

Metsätuhojen mahdollisuus innostaisi metsänomistajat aikaistamaan varmuuden vuoksi hakkuita. Jos  valtiovalta ryhtyisi maksamaan hiilinielukorvausta pitemmistä kiertoajoista, se puolestaan lisäisi metsätuhoja.

”Vanhemmat metsät ovat alttiimpia hyönteistuhoille”, Uusivuori selitti.

Tämä ei Uusivuoren mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, ettei metsänomistajille hiilensidontaan myönnetystä tuesta olisi hyötyä ilmastonmuutoksen torjunnassa, koska puuston kokonaismäärä kasvaisi.

Kokonaiskuvan muodostaminen metsätuhojen vaikutuksista hiilinieluihin on kuitenkin vaikeaa.

”Esimerkiksi Kanadassa hyönteistuhot ovat muuttaneet metsät hiilinieluista päästölähteiksi. Pohjois-Amerikan ilmastoon suuret metsätuhot ovat kuitenkin aina kuuluneet. Meillä ei toistaiseksi ole ollut vastaavia hyvin laaja-alaisia tuhoja, enkä usko että ainakaan 10–20 vuoden sisällä sellaisia olisi tulossa”, Antti Asikainen sanoi.

Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Paneelissa on mukana 14 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.