Viime vuonna kovalla kohuttu väännetty EU-maiden metsien ja maankäyttöä säätelevä Lulucf-asetus sai lihaa luidensa päälle, kun Luonnonvarakeskus (Luke) ja maa- ja metsätalousministeriö julkistivat arvion Suomen metsien hiilinielutasosta vuosina 2021–2025.

Nyt laskettuun arvioon verrataan aikanaan Suomen todellista toteutunutta hiilinielun tasoa.Toisin sanoen kyseessä on EU:n kanssa neuvotelluilla kriteereillä tehty tekninen laskelma, joka ei pyri ennustamaan esimerkiksi tulevaisuuden puunkäytön vaikutuksia hiilinieluun.

Arvio Suomen metsien hiilinielusta perustuu vuosien 2000–2009 metsien käyttöön, ikäluokkajakaumaan ja tuolloisiin hyvän metsänhoidon suosituksiin. Mukaan on kuitenkin laskettu myös ilmaston lämpenemisen vaikutus metsien kasvuun. Metsien rahalliseksi tuotoksi on arvioitu 3,5 prosenttia vuodessa.

Näin laskettuna Suomen hakkuut vuosina 2021–2025 olisivat 83 miljoonaa kuutiota vuodessa, kun esimerkiksi tänä vuonna hakkuut ovat nousemassa 77 miljoonaan kuutioon.

”Tämä ei kuitenkaan ole hakkuusuositus tai -ennuste vaan teoreettinen laskelma”, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen korosti.

Jos Suomen metsien hiilinielu kasvaa laskelmaa suuremmaksi, se saadaan laskea koko maankäyttösektorin eduksi. Vastaavasti laskelmasta jääminen rasittaa koko sektoria.

”Metsien hyöty on kuitenkin rajoitettu 2,5 miljoonaan hiilidioksiditonniin vuodessa. Jos nielu kasvaa tätä enemmän, siitä ei tässä ole hyötyä, paitsi tietysti ilmastolle”, Kaipainen sanoi.

EU-komissio arvioi raportin ensi vuoden aikana. Lopulliset hiilinielujen vertailutasot komissio vahvistaa vuonna 2020.

Vielä loppuhuomautus: Tämä on siis eri Luken tutkimus kuin se, josta Suomen luonnonsuojeluliitto löysi virheen. Tuossa tutkimuksessa arvioidaan maatalous- ja maankäyttösektorien päästö- ja nielukehitystä vuoteen 2050 mennessä. Sen tuloksia on luvassa tammikuussa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.