Metsällä kävi viime vuonna 195 000 metsästäjää. Heistä 160 000 kävi pienriistajahdissa, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsästystilastosta.

Kaikkiaan riistahoitomaksun suoritti noin 306 000 metsästäjää.

”Metsästäjämäärät ovat hiljalleen vähentyneet vuodesta 2011 lähtien, jolloin metsästäjämäärä oli tilastointijakson korkein, noin 234 000”, kertoo Luken yliaktuaari Miikka Husa.

Metsäkanalintujahdissa kävi viime vuonna yli puolet metsästäjistä.

”Vuonna 2022 metsäkanalintukannat olivat hyvät jo toista vuotta peräkkäin, ja metsästyskausi oli pitkä suuressa osassa maata. Metsosaalis kasvoi hiukan ja oli noin 35 000. Teeriä sen sijaan saatiin saaliiksi jonkin verran edellisvuotta vähemmän, 129 000 yksilöä. Pyitä metsästäjien reppuihin päätyi 32 000 ja riekkoja 40 900, Husa sanoo.

Hirvi- valkohäntäpeura-, ja metsäkaurissaalista saatiin metsästysvuonna 2022–2023 edelliskautta vähemmän. Hirviä saatiin saaliiksi 37 055, valkohäntäpeuroja 67 183 ja metsäkauriita 19 988.

Hirvieläinjahdissa käyneiden metsästäjien määrä pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2021 ja oli noin 116 000. Riistasaaliista saatiin yhdeksän miljoona kiloa luullista lihaa, josta hirvenlihan osuus oli yli puolet. Riistalihan laskennallinen arvo oli noin 70 miljoonaa euroa.

Saalismäärältään suurin riistalajimme on vuodesta 2014 ollut sepelkyyhky. Vuonna 2022 sepelkyyhkyjä saatiin saaliksi 250 000, keskimäärin kymmenen lintua saalista saanutta metsästäjää kohti.

Metsäjäniksen ja rusakon saalismäärät olivat lähellä edellisvuoden tasoa, 96 000 metsäjänistä ja 72 000 rusakkoa. Supikoiran ja minkin saalismäärät olivat edellisvuotta suurempia, metsästäjien saaliiksi päätyi 121 000 supikoiraa ja 38 000 minkkiä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.