Suomalaisen sahatavaran hinta, jalostusasteen kasvattaminen sekä puurakentamisen haasteet nousivat esille eilen Pekingissä Kiinassa järjestetyssä kiinalais-suomalaisessa puualan huippukokouksessa.

Kiinan riippuvuus sahatavaran tuonnista on viime vuosina kasvanut, sillä maa on kieltänyt hakkuut suuressa osassa metsiään. Suomesta vietiin Kiinaan viime vuonna 1,7 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, mikä on yli neljä kertaa enemmän kuin vielä muutama vuosi sitten.

”Suomen osuus on kasvanut nopeasti. Suomi on Kiinan kolmanneksi suurin havusahatavaran tuojamaa”, sanoi kokouksessa puhunut Kiinan puutavaran ja sahatuotteiden jakeluyhdistyksen puheenjohtaja Liu Nengwen.

Liu toivoi Suomen lisäävän sahatavaran vientiä Kiinaan. Hänen mukaansa suomalainen sahatavara on kuitenkin kallista siihen nähden, että se joudutaan jatkojalostamaan Kiinassa.

Liun puheeseen vastannut Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Kai Merivuori totesi, että jatkossa tarvitaan tiiviimpää yhteydenpitoa maiden välillä, jotta suomalaiset sahayrittäjät pystyvät entistä paremmin vastaamaan kiinalaisten kysyntään.

Suomalaista puurakentamisen osaamista kokouksessa edustivat muun muassa Hirsitaloteollisuus ry ja Keitele Oy. Puurakentaminen on viime vuosina kasvattanut suosiotaan myös Kiinassa.

Pekingin metsäyliopiston apulaisprofessorin Gao Yingin mukaan puurakentamisen yleistymistä hillitsee kuitenkin muun muassa se, että ihmiset eivät pidä puutaloja paloturvallisina. Lisäksi puusta saa rakentaa vain 18 kerroksisia taloja, mikä on tiheään asutussa maassa vähän.

Laatu edellä

Toista kertaa järjestetyn huippukokouksen avasi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Hän kiitteli puheessaan Suomen ja Kiinan hyviä poliittisia ja taloudellisia suhteita.

Kiina on Lepän mukaan merkittävä kumppani suomalaisille metsäteollisuudelle, mutta yhtä lailla Suomi on luotettava ja haluttu yhteistyökumppani Kiinalle.

”Kiinalaiset ovat entistä tarkempia tuotteiden alkuperästä. Se on se kohta, johon me isketään. Hinnalla emme voi kilpailla mutta laadulla voimme”, Leppä sanoo.

Hän toivoo, että sahayrittäjät lähtisivät entistä enemmän omatoimisesti ulkomaan markkinoille. Hän myös korostaa yrittäjien välisen yhteistyön merkitystä.

”Siitä hyötyvät loppupeleissä kaikki.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.