Summa-arvomenetelmällä määritellään metsien arvo muun muassa kiinteistökauppaa, lunastuksia, sukupolvenvaihdoksia varten sekä metsäperintöjen verotuksen perusteeksi.

Nyt summa-arvojen laskentaperusteet on päivitetty. Niitä kuvaavat uudet taulukot on paketoitu Excel-taulukoiksi, joita pidetään yllä vuosittain tuorein puun hintatiedoin ja metsänhoidon kustannuksin.

Tapion metsätietoasiantuntijan Mikko Niemen mukaan metsän arvon määrityksestä haluttiin tehdä aiempaa tarkempi ja läpinäkyvämpi avaamalla laskennan perusteet.

Summa-arvomenetelmässä metsään arvo lasketaan maapohjan ja taimikoiden sekä puuston hakkuu- ja odotusarvon perusteella. Metsässä arvioidaan puuston hakkuuarvo, maapohjien boniteetti sekä taimikot. Muut tunnukset määritellään taulukoista.

Arviointi helpottuu

Uusissa taulukoissa summa-arvon laskentaperusteet voidaan määrittää puuston keskipituuden perusteella. Aiemmin kuvaus perustui vain puuston ikään.

”Puuston keskipituus on ikää helpompi ja luotettavampi arvioida maastossa ja myös laserkeilauksessa”, metsätietoasiantuntija Juho Lammi Tapiosta kertoo.

Myös laskennassa käytetty aluejako on uudistettu. Ennen taulukkoarvot määriteltiin metsäkeskusalueittain. Nyt maa on jaettu 13 alueeseen lämpösumman, maaston korkeuden ja järvisyyden perusteella.

”Aiemmissa taulukoissa puuston arvo kehittyi epäloogisesti metsän varttuessa taimikosta nuoreksi kasvatusmetsäksi. Nyt tämä on korjattu”, Lammi kertoo

Epäloogisuus tarkoitti, että varttuneiden taimikoiden taulukkoarvot saattoivat olla korkeampia kuin nuorten kasvatusmetsien arvot.

”Menetelmä aliarvioi hyvien metsien arvon”

Kokeneen metsien arvioijan Hannu Liljeroosin mielestä summa-arvomenetelmän epätarkin kohta on niin sanottu kokonaisarvon korjaustekijä. Sillä metsän summa-arvoa alennetaan vastaamaan metsän käypää hintaa.

”Korjausprosentteja käytetään vaihtelevasti, ja niiden perusteet ovat aika hepreaa. Korjaus pitäisi tehdä niin, että summa-arvo vastaisi metsän markkina-arvoa. Nykyisessä markkinatilanteessa korjauksen pitäisi joskus olla plusmerkkinen”, Liljeroos sanoo.

Tapio ohjeistaa käyttämään 19 prosentin kokonaisarvon alennusta, joka perustuu hallintokuluihin ja verotukseen. Esimerkiksi metsänhoitorästien tai huonon tieverkoston perusteella voidaan harkinnan mukaan käyttää korkeampaakin alennusprosenttia.

Liljeroosin mukaan summa-arvomenetelmällä on ollut taipumus hämärtää hyvien ja huonojen metsien arvojen eroja.

”Metsiin sijoittavat yhtiöt perustavatkin tarjouksensa mieluummin metsän tuottoarvoon. Se korostaa lähitulevaisuuden hakkuumahdollisuuksia sekä kasvupaikkojen viljavuutta ja kasvatusmetsien runsautta. Ne ovat tekijöitä, jotka lupaavat sijoittajalle runsasta kassavirtaa”, Liljeroos sanoo.

Tapion Lammin mukaan summa-arvotaulukoihin päivitettyjen uusimpien kasvumallien pitäisi korottaa hyvien metsien hintaa nostamalla kasvatusvaiheen metsien odotusarvoja sekä myös taimikoiden ja paljaan maan arvoa.

Metsälehti on osa Tapio-konsernia.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.