Stora Enso kertoo ottavansa sen hakkuutyömaalla Suomussalmella sattuneen ympäristövahingon ”äärimmäisen vakavasti”.
“Tämä on erittäin vakava asia ja olemme tapahtuneesta todella pahoillamme. Viranomaisilla ja meillä on tiukat vastuullisuusvaatimukset ja kattava ohjeistus raakkujen huomioimiseksi puunkorjuussa. On selvää, että ohjeistuksiamme vastaan on toimittu”, sanoo Stora Enson Suomen maajohtaja Seppo Parvi tiedotteessa.
Metsäyhtiö tekee yhteistyötä poliisin kanssa tapahtumien selvittämiseksi. Poliisitutkinnan ja yhtiön omien selvitysten perusteella ohjeita ja toimintatapoja tarkennetaan niin, että voidaan varmistaa, että ne ovat jokaisen arvokkailla luontoalueilla toimivan tiedossa. Tämä koskee paitsi yhtiön omia työntekijöitä myös kumppaneita, kuten koneyrittäjiä ja metsänomistajia.
Metsätöiden suunnitteluun, ohjeistuksiin ja tietojärjestelmiin on tehty jo tiukennuksia. Myös hakkuukohteiden valvontaa on lisätty.
”On meidän vastuullamme varmistaa, että näin ei pääse enää koskaan tapahtumaan. Tilanteen selvittäminen ja poliisitutkinta ovat kesken, mutta on selvää, että Stora Enso kantaa tapauksessa vastuunsa niin ympäristöllisesti kuin taloudellisesti”, Parvi toteaa.
Stora Enso tukee Metsähallituksen paikan päällä aloittamaa ennallistamistyötä sekä taloudellisesti että materiaalisesti. Stora Enso on myös päättänyt osallistua LIFE Revives -raakunsuojeluohjelmaan.
“Raakunsuojeluohjelmaan osallistuminen ei korjaa jo tapahtunutta tuhoa, mutta on vähintä, mitä voimme tässä tapauksessa tehdä”, Parvi sanoo.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Raakkujoen tapaus on tietysti oma lukunsa, mutta vain kuvastaa Storan ja muidenkin hakkuuyhtiöiden ja heidän toimeksiantajiensa välinpitämättömyyttä metsissä särkemällä herkkää luontoa mennen tullen:
– Koneet ovat liian raskaita useimmiten routimattomille maille. Maaperään syntyy useimmiten tiivistymiä ja usein myös uria.
– Telojen rivat repivät kuusen ym. maan pintaa ja maan pinnassa olevia juuria lisäten lahotuhoja.
– Teloja / ketjuja ei viitsitä ottaa pois, vaikka niitä ei sillä palstalla tarvitakkaan. Näin maaperävahinkoja tulee enemmän kuin pelkistä renkaista.
– Ojia poljetaan koneilla tukkoon. Ei puhettakaan aukaisemisesta.
– Hakkuutähteitä menee surutta ojiin niitä tukkimaan.
– Huolimatta ylileveistä ajourista, runkovaurioita löytyy yleisesti.
– Tasauspöllejä ja lumppeja jätetään metsään järjestään toimimaan lisääntymispaikkoina seuraavan kevään kirjanpainajille.
– Ojien täyttöön käytettyjä puita jää usein ojiin.
– Rannoilla hakkutähteitä ja latvuksia jää helposti veteen.