Metsitys on mahdollista jopa kuivissa ja kuumissa oloissa, energiayhtiö ST1:n metsityskokeilu Marokossa osoittaa. Yhtiö istutti pilottihankkeessa puita Marokon länsiosiin Bengueririin yhdessä sikäläisen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa vuosina 2018–2022.

Hankkeessa kokeiltiin seitsemää eri puulajia ja kahta kastelujärjestelmää. Parhaiten hiilidioksidia sitoivat eukalyptus, moringa ja johanneksenleipäpuu. Kastelumenetelmistä parhaiten kasvua edisti maanalainen tihkukastelujärjestelmä. Koeala oli vajaat neljä hehtaaria.

Pilottihankeen tulosten mukaan toimivin vaihtoehto hiilensidonnan ja ruoantuotannon maksimoimiseksi voisi olla kokonaisuus, jossa johanneksenleipäpuuta ja moringaa käytettäisiin pääpuulajeina yhdistettynä pensaisiin tai viljelykasveihin, kuten kvinoaan ja härkäpapuun puurivien välissä. Eukalyptuspuita voitaisiin puolestaan istuttaa kasvillisuuden tuulensuojaksi.

Hankkeessa todettiin, että kastelujärjestelmä on välttämätön. Sitä käyttämällä taimista yli 90 prosenttia selviytyi.

Luonnonvarakeskuksesta työhön osallistui muun muassa tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi. Hänen mukaansa hanke oli ”harvinaisen onnistunut”. Seuraava askel on jatkotoimet.

”Meillä on pyrkimys jatkaa hanketta, jotta saadaan tietää, miten nielu kehittyy. Lisäksi tavoitteena on tehdä samanlainen kokeilu parin tuhannen hehtaarin alalla”, Ilvesniemi totesi tiedotustilaisuudessa.

Hiilitonnin hinta vajaat sata euroa

Yksi hankkeen päätavoite oli lisätä hiilensidontaa. Kahden vuoden testijakson perusteella tehdyn laskelman mukaan yhden sidotun hiilidioksiditonnin hinnaksi tuli vajaat 100 euroa. Siinä merkittävä osa kustannuksista tuli kastelujärjestelmän rakentamisesta.

Sidotun hiilitonnin hinta on nykyisten vapaaehtoisten hiilensidontamarkkinoiden keskiarvon yläpuolella, mutta normaalioloissa puiden elinkaari on nyt mitattua kahta vuotta pidempi. Lopulliseen hiilidioksiditonnin hintaan vaikuttavat puiden kasvuvauhti, kasvuolosuhteiden muutokset ja kastelun tarpeen vaihtelu.

”Pilotti osoittaa, että jopa erittäin haastavissa olosuhteissa toteutettava kasvillisuuden lisääminen on teknisesti mahdollista. Olisi perusteltua kehittää nykyistä kunnianhimoisemmin myös velvoittavaa lainsäädäntöä pilotin kaltaisten projektien rahoituksen ja laajan käynnistämisen nopeuttamiseksi”, sanoi St1:n yhteiskuntasuhdejohtaja Ville Hulkkonen.

Jos esimerkiksi Suomen nykyisestä jakeluvelvoitekustannuksesta sijoitettaisiin prosentti (noin 50 miljoonaa euroa) Marokon-pilotin kaltaisiin hankkeisiin, saataisiin metsitettyä vajaat 60 000 hehtaaria, Hulkkonen totesi.

Lisää aiheesta: Puu kasvaa Saharassakin

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.