Vesilintujen metsästyskausi käynnistyi tänään keskipäivällä. Sepelkyyhkyä on saanut metsästää jo 10. elokuuta alkaen, mutta valtaosa metsästäjistä aloittaa jahtikautensa toden teolla vesilinnustustuksesta.
Niin vesilintusaaliin kuin vesilinnustajienkin määrät ovat olleet useita vuosia laskusuunnassa. Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuonna vesilinnustamassa kävi noin 70 000 metsästäjää. Vesilinnustajan yleisin saalislintu on sinisorsa, joita pyydettiin viime vuonna 157 600 kappaletta. Toiseksi eniten saatiin taveja, 80 500 yksilöä.
Allin sekä isokoskelon metsästys alkaa vasta syyskuun alussa. Merihanhea ja kanadanhanhea on voinut metsästää pelloilta jo elokuun 10. päivästä lähtien ja tästä päivästä alkaen pyynti on sallittua myös vesialueilla. Merihanhen metsästys on sallittua vain rannikon maakunnissa. Metsähanhen metsästys alkaa Kaakkois-Suomessa 1. lokakuuta.
”Metsästäjien tulee muistaa, että ainoastaan varmasti tunnistettuja vesilintuja saa metsästää ja muut metsästäjät, luonto ja asutus tulee aina ottaa huomioon”, Antti Piironen Suomen riistakeskuksesta muistuttaa.
Varhain aamulla käynnistyi myös syksyn karhujahti. Tänä vuonna koko maahan on myönnetty yhteensä enintään 313 karhunkaatolupaa. Karhujahdin painopiste on Pohjois-Karjalassa, jonne pyyntilupia on myönnetty 114.
Elokuun 20. päivä on vauhdikas päivä myös monelle koiralle, sillä koirien kiinnipitoaika päättyy tänään. Koiran vapaana pitämiseen on kuitenkin aina oltava maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
”valtaosa metsästäjistä aloittaa jahtikautensa toden teolla vesilinnustustuksesta.”
Ei pidä paikkaansa, eikä ole pitänyt enää ainakaan vuosikymmeneen. Sepelkyyhky on saalismääriltään ylivoimaisesti tärkein riistalintu, ja metsästäjämäärällä mitattuna tärkein on hirvi. Vesilinnustuksen aloitus ei ole ollut tärkein ”aloituspäivä” enää pitkään, pitkään aikaan.
”vain varmasti tunnistettuja lintuja” —- aika tragikoominen esitys siihen nähden, että Suomessa metsästetään vielä auringonlaskun jälkeenkin vesilintuja — harmaasorsasta ja tukkasotkasta esimerkiksi tulee joskus kinaa lintutornissakin kaukoputkiväen kesken, kuinka metsästäjä voi nopeassa ampumatilanteessa hämärässä tai pimeässä erottaa onko sotkalla tai koskelolla tukkaa — no ei kuinkaan ja pauke käy. Ohuiksi huvenneet vesillintujen kannat eivät metsästystä kestä, haloo!: oliko Birdlifessä, miksi ette edes yritä toimia. jahtikielto auringon laskun ja nousun väliseksi ajaksi sekä noutavan koiran käyttöpakko auttaisivat jo paljon.