Ruotsissa puun hintaralli ei ota laantuakseen. Viimeisimpänä nokittajana on Etelä-Ruotsin ”Metsäliitto”, Södra, joka ilmoitti nostavansa mänty- ja kuusitukin perushintoja sadalla kruunulla (noin 9 euroa). Pikkutukin ja parrun hintoja korotettiin 80 kruunulla.
Korotuksen jälkeen kuusitukin perushinta kohosi maagiseen tuhanteen kruunuun (90 euroa) kuutiometriltä ja männyn 900 kruunuun (81 euroa). Hinnat ovat tienvarsihintoja.
Ruotsissa puutavara mitataan ja hinnoitellaan kuorettomina kuutiometreinä. Kuoren osuus on hieman yli 10 prosenttia, joten hinnoista on tehtävä tämänsuuruinen alennus.
Ruotsin puukaupoissa perushintoja korotetaan tyypillisesti erilaisilla lisillä.
Södran liiketoimintajohtaja Peter Karlsson perusteli korostusta verkkolehti ATL:n julkaisemassa lausunnossa näin:
”Samalla kun rakentaminen on vähentynyt, myös sahatavaran tuonti Venäjältä on vähentynyt. Samalla Ruotsin kruunun valuuttakurssietu hyödyttää meitä.”
Äskettäin raportoitiin Värmlannin metsänomistajayhdistyksen sekä Ruotsin valtion metsäyhtiö Sveaskogin nostaneen kuitupuun tienvarsihintoja.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Se, että kuusitukissa kuoren osuus olisi 10% ei kuulosta uskottavalta. Ja kun katsoo miten moto höylää kuorta pois kuusesta niin ei oikein kuoren päältä mittauksesta voida puhua. Männyn ja koivun tyvellä kaarna voi olla paksumpi ja kestää jopa moton käsittelyssä.
Suomen tienvarsihinnat lienevät samaa luokkaa kuin yllä. Siis tukin hinta tienvarressa pystykaupoissa, ei hankintahakkuussa.
Kiitokset palautteesta.
Kyllä kuusitukin kuoriprosentti suunnilleen tuota luokkaa on.
Esimerkiksi sivulta puuhuolto.fi löytyy lisätietoa aiheesta
t riikilän mikko
Ruotsissa on sama ongelma kuin Suomessa. Kun metsiä kasvatellaan aivan liian tiheinä, tukkiprosentti jopa päätehakkuissa jää 60-75 väliin puhumattakaan väljennyksistä.
Jos metsä on väljennetty varhain ja kunnolla eli pitkä latvus, kasvun moottori, on ymmärretty säilyttää, jo varttuneen metsän väjennyksissä tukkiprosentti on 80 luokkaa ja päätehakkuissa pitkälle yli 90.
Väljän metsän kuutiokasvu ei ole yhtää pienempi kuin runsaslatvaisen väljemmässä asennossakaan (400 r/ha, loppukasvatus 200r/ha)kasvaneen.
Usein ylitiheä metsä lopettaa kasvunsa lähes tyystin varsinkin vanhempana kun taas hyvin väljennetty vain kasvaa porskuttaa jopa 100 vuoden yli.
Väjemmässä kasvatuksessa taimikosta alkaen tuulenkaatoja tulee vähemmän ja metsä säilyy huomattavasti terveempänä ja hyöteiskestävämpänä. Myös hiilivarastointi on suurempi.