Suomella on käytettävissä useita erilaisia teknologioita ja keinoja vähentää päästöjä ja sitoa hiiltä, Sitran tuoreessa raportissa arvioidaan. Näitä konsteja ei kuitenkaan oteta riittävän nopeasti käyttöön erilaisten esteiden takia. Raportissa käydään läpi näitä keinoja ja niiden esteitä eri toiminta-alueilla, muun muassa energiantuotannossa, teollisuudessa, liikenteessä, maataloudessa ja metsätaloudessa.
”Päästöjä on vähennettävä kaikilla sektoreilla ja mukaan yhteistyöhön tarvitaan kaikki toimijat. Kun näkymä on selvä, siirtymästä voidaan tehdä ennakoitava, kustannustehokas ja oikeudenmukainen”, painottaa selvitystyötä johtanut Sitran asiantuntija Mariko Landström.
Metsätaloudessa haasteena on muun muassa metsien ja kosteikkojen käytön päästöjen vähentäminen. Vuonna 2019 metsien puusto, kangasmetsien maaperä ja puutuotteet muodostivat 32,9 megatonnin nielun. Suometsien maaperän, kosteikkojen sekä työkoneiden päästöt olivat toisaalta yhteensä 9,3 megatonnia.
Sitran mukaan metsätalouden päästöjä voitaisiin vähentää siirtymällä suometsissä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, ennallistamalla heikkotuottoiset suometsät, lopettamalla uusien turvetuotantoalueiden raivaus ja jälkikäsittelemällä tuotannosta vapautuva turvetuotantoala.
Nielua taas voidaan kasvattaa esimerkiksi vahvistamalla monimuotoisuutta, mikä edistää metsien kasvua ja torjuu metsätuhoja, ja muuttamalla metsien käsittelyä sitomaan enemmän hiiltä.
Metsänomistajilta puuttuu kannustimet
Yksi este näiden keinojen toteutumisessa on, että metsänomistajilta puuttuu kannustimet hiilensidonnan ja monimuotoisuuden kasvattamiseen. Ratkaisuksi raportissa esitetään kannustimien luomista: kehitetään hiilikorvausjärjestelmä, jossa metsänomistajille maksetaan tukea hiilivaraston kasvattamisesta. Lisäksi voitaisiin edistää vapaaehtoista hiilikauppaa.
Monimuotoisuuden lisäämiseksi tulisi uudistaa kemerajärjestelmä. Monimuotoisuutta tukevat metsänhoitoratkaisut tulisi laittaa tuen myöntämisen ehdoksi, lisäksi jatkuvapeitteistä ja tasaikäistä kasvatustapaa tulisi kohdella tukien osalta tasapuolisesti.
Pulma on raportin mukaan myös siinä, että nyky-kemera ohjaa tasaikäiseen kasvatukseen suometsissä. Tämän voisi korjata ohjaamalla tuen jatkuvapeitteiseen kasvatukseen suometsissä. Lisäksi suometsissä tulisi luopua kunnostusojitusten, taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon tuista.
Raportissa esitetään myös toimia, joilla ohjataan puun käyttö pitkäkestoisiin tuotteisiin. Esimerkiksi tulisi varmistaa, että polttoon perustumaton lämmöntuotanto on lähtökohtaisesti puun polttoa kannattavampaa. Toisaalta voitaisiin asettaa sekoitevelvoitteita materiaaleille, joissa korvaaminen puupohjaisilla vaihtoehdoilla on järkevää.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.