Suomen metsäpalvelumarkkinat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa, selvitysmies Raimo Luoma toteaa loppuraportissaan. Metsäpalvelumarkkinoiden kehittämisen kannalta on kuitenkin olennaista, että lainsäädäntö tai julkisten toimijoiden oma julkisesti tuettu liiketoiminta ei rajoita tarpeettomasti yksityisten metsäpalvelumarkkinoiden kehittämistä.
Luoma muistuttaa, että valtiolla on laaja valikoima toimenpiteitä, joita voitaisiin harkita markkinoiden toiminnan parantamiseksi. Nämä liittyvät muun muassa Metsäkeskukseen, Tapioon ja metsätalouden tukiin.
Metsäkeskus voisi keskittyä ydintehtäviinsä
Luoman mukaan olisi perusteltua harkita Suomen metsäkeskuksen muuttamista valtion virastoksi. Tämä merkitsisi valtionavustusta saavan julkisoikeudellisen laitoksen statuksesta luopumista ja keskuksen rahoituksen siirtämistä normaaliksi budjettirahoitteiseksi virastoksi.
Samassa yhteydessä voitaisiin käynnistää koulutus- ja neuvontapalvelujen siirtäminen pois Metsäkeskuksen tehtävistä. Näin sen ydintehtäviksi muodostuisivat metsälakien toimeenpanon valvonta, valtiontukien myöntäminen ja järjestelmän hallinnointi ja metsätietojärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen.
Nykyinen koulutus-, neuvonta- ja hanketoiminta olisi luontevinta siirtää Tapio-konserniin, jos niitä halutaan ylläpitää.
Luoma korostaa, ettei Suomen metsäkeskukseen liity nykyisellään sellaisia oikeudellisia kysymyksiä, jonka vuoksi rakennemuutoksiin olisi välttämättä ryhdyttävä.
Myöskään Tapion suhteen ei ole välttämätöntä ryhtyä mihinkään erityisiin toimiin. Yhtiötä koskevia kehittämisvaihtoehtoja on kuitenkin runsaasti, erityisesti jos Suomen metsäkeskuksen toimintaa muutetaan virastomuotoiseksi.
Avainkysymys on, onko perusteltua puuttua Tapio-konsernin melko mutkikkaaseen rakenteeseen, Luoma pohtii. Valtiolla on strateginen intressi vain siementuotantoon, joten niin haluttaessa voitaisiin luopua esimerkiksi Metsälehdestä tai ForestKit-palvelusta. (Metsälehti kuuluu Tapio-konserniin).
Äärimmäisessä tapauksessa valtion toimesta tuotettava neuvonta- ja hanketoiminta voitaisiin lakkauttaa tai myydä yksityisille toimijoille, jolloin Tapio Oy jatkaisi julkisen sektorin selvitys- ja hanketyötä sekä harjoittaisi metsäpuiden siementuotantoa.
Metsätuet pois?
Yksityiseen metsäpalvelumarkkinaan ei valtion tule selvityksen mukaan puuttua. Metsänhoitoyhdistysten asema uudistettiin vuosikymmen sitten eikä uusille rakenneuudistuksille ole tarvetta.
Sen sijaan metsätalouden tukijärjestelmän tarpeellisuutta voitaisiin harkita. Metsänomistajille jaetaan vuosittain tukia noin 40 miljoonaa euroa, mikä on 1,5 prosenttia vuotuisista yksityisistä kantorahatuloista.
Metsänomistajille maksettujen tukien kansantaloudellinen merkitys on vähäinen. Voidaan kysyä, seuraisiko Suomessakaan metsänhoidolle kielteisiä seuraamuksia, jos metsänomistajille maksettavat suorat tuet lakkautettaisiin ja metsänomistajat rahoittaisivat itse metsien hoidosta aiheutuvat kustannukset.
Ruotsissa metsänomistajille myönnettävät suorat tuet on lopetettu eikä muutoksesta ole tiettävästi seurannut kielteisiä seurauksia metsänhoidolle.
Metsäpalvelut toimivat
Toisessa selvityksessä emeritusprofessori Jyrki Kangas arvioi metsänomistajille tarjottavien palvelujen saatavuutta, laajuutta ja sisältöä sekä kehittämisestä. Kankaan mukaan metsäpalvelumarkkina on kehittynyt asetettujen tavoitteiden suuntaan ja on kaiken kaikkiaan toimiva. Etenkin puuntuotantoon ja puukauppaan liittyviä palveluja on tarjolla metsänomistajille koko maassa.
Metsään.fi-palvelu ja avoin metsä- ja luontotieto on tärkeää kaikille metsäalan toimijoille. Metsäkeskuksen tulee kuitenkin varoa kehittämästä Metsään.fi-palvelua metsäsuunnitteluksi kilpailemaan yksityisten toimijoiden kanssa, selvityksessä todetaan.
”Kokonaisuutena voidaan todeta, että 2010-luvulla metsäalan edistämisorganisaatioihin tehdyt muutokset ovat olleet onnistuneita ja asetetut tavoitteet on hyvin saavutettu. Selvityshenkilöiden nostamat kehittämisehdotukset antavat ministeriölle hyvän pohjan metsäpalvelumarkkinoiden kehittämisen jatkotyölle”, sanoo metsäneuvos Erno Järvinen maa- ja metsätalousministeriöstä tiedotteessa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Taisi Metka-tuet olla ensi vuoden budjetissa 35 miljoonaa eikä 40 miljoonaa. Turhia toki ovat nämäkin tuet mutta summa on naurettavan pieni kun vertaa melkein mihin tahansa muihin tukiin kuten maataloustukeen tai asumistukeen. Tukia kannattaisi nyt ensin leikata sieltä missä mitään järkevän kokoisia säästöjä saavutettavissa, kuten kaikinpuolin haitallisesta lihan tuotannosta.
Demarivirkamiehen päätavoitteena on minimoida/nollata kaikki maa- ja metsätalouden tuet eli esitys on ihan tavoitteen mukainen.