Suomalaisen metsäntutkimuksen suhteellinen painoarvo on hiipumassa julkaisumäärien vaatimattoman kasvun vuoksi, Tapion tuoreessa selvityksessä todetaan. Näin siitä huolimatta, että julkaisumäärät nousivat viime vuosikymmenellä ja myös kansainvälisten julkaisujen osuus on kasvanut.

Kasvu on selvityksen mukaan ollut kuitenkin vaatimatonta ja kansainvälisten julkaisujen osuus keskiarvoa alempi. Esimerkiksi suomalaisista metsäjulkaisuista vain hieman yli puolet tehdään yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Euroopan johtavat metsäntutkimusmaat, mukaan lukien Ruotsi, ovat tässä aktiivisempia.

Suomessa tutkimusten määrä jäi vuosina 2010–2019 alle 10 000. Ruotsissa yllettiin samalla jaksolla 10 000 tutkimusjulkaisuun. Ranskassa, Italiassa ja Japanissa päästiin reiluun 10 000 julkaisuun ja esimerkiksi Iso-Britaniassa, Kanadassa ja Saksassa yli 20 000 julkaisuun. Omaa luokkaansa oli Yhdysvallat yli 80 000 julkaisulla.

Kansainväliset yhteisjulkaisut ovat tieteellisesti vaikuttavampia verrattuna kotimaisiin julkaisuihin. Tieteellinen vaikuttavuus taas on edellytys kansainvälisen tutkimusrahoituksen saamiseen.

Selvityksessä arvioidaankin, että Suomen asema maailman johtavien metsäntutkimusmaiden joukossa on uhattuna.

Tapio selvitti yhteistyössä Oxfordin yliopiston tutkijoiden ja suomalaisten metsäntutkimusorganisaatioiden kanssa tutkimusvolyymejä ja -yhteistyötä tutkijoiden, tutkimuslaitosten ja eri maiden välillä. Selvitystä rahoittivat Metsämiesten Säätiö, Suomen Metsäsäätiö sekä maa- ja metsätalousministeriö.

Metsälehti kuuluu Tapio-konserniin.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.