Kansainvälisen selvityksen tulokset kertovat, että biomassan kysynnän ja kestävän tarjonnan välillä on selvä epäsuhta.

”EU:n on tarkasteltava huolellisesti käytettävissä olevan biomassan määrää ja linjattava, mitkä ovat parhaat käyttökohteet talouden, ilmastokriisin hillinnän sekä luontokadon pysäyttämisen näkökulmasta”, Sitran projektijohtaja Janne Peljo sanoo.

Erityisesti biomassan energiakäyttö on ollut kovassa kasvussa. EU-alueella bioenergian käyttö on noussut erilaisten tukien ja kannustimien vauhdittamana 150 prosenttia vuoden 2000 tasoon verrattuna.

Pelkästään EU-maiden sähköntuotannossa biomassan kulutus on viisinkertaistunut parissa vuosikymmenessä. Liikenteessä biopolttoaineiden käyttö taas on 25-kertaistunut EU-alueella samassa ajassa.

Eri toimijoiden laatimat skenaariot ennakoivat, että biomassaa tarvitaan energiaksi ja erilaisten materiaalien raaka-aineeksi vuonna 2050 arviolta 70–150 prosenttia enemmän kuin nyt.

Kysyntään vastaaminen vaatisi nykyisen biomassan tarjonnan lisäksi lähes Saksan kokoisen maa-alueen biomassan kasvattamiseen.

Ajattelutapaa muutettava

Aihe on ajankohtainen, sillä Euroopan komissio valmistelee parhaillaan useita biomassaa käsitteleviä linjauksia. Komission pöydällä ovat esimerkiksi uusiutuvan energian direktiivin ja metsästrategian päivitys, kestävän rahoituksen direktiivi sekä EU:n ilmastotavoitteisiin liittyvä Fit for 55 -lakipaketti, joka julkistetaan heinäkuun puolivälissä.

Selvitys painottaa, että bioraaka-aineet kannattaisi varata ennen kaikkea sellaisiin käyttökohteisiin, jotka auttavat EU:ta siirtymään ilmastoneutraaliin talouteen tai kohteisiin, joissa biomassan vaihtoehdot pysyvät todennäköisesti kalliina vastaisuudessakin.

Biomassalla on jatkossakin tärkeä rooli, kun EU siirtyy kohti ilmastoneutraaliutta. Tulevaisuudessa bioraaka-aineiden kulutuksen tulisi kuitenkin keskittyä nykyistä selvemmin esimerkiksi huonekaluteollisuuteen, rakentamiseen, sellun ja muiden kuitujen tuotantoon, tekstiileihin ja kemikaaleihin – laajamittaisen energiakäytön sijaan.

Selvityksen mukaan monissa perinteisissä käyttökohteissa, kuten sähköntuotannossa ja henkilöautojen polttonesteiden raaka-aineissa, biomassa korvautuu jatkossa kilpailukykyisemmillä teknologioilla, kuten sähköllä ja vedyllä.

Edessä on iso muutos ajattelutavassa. Monet Euroopan maat ovat tähän mennessä tukeneet puupolttoaineiden käyttöä sähköntuotannossa ja ensimmäisen sukupolven biopolttoaineita valmistavaa teollisuutta henkilöautoliikenteen tarpeita silmällä pitäen. Nyt näyttää, ettei näistä kummallakaan ole todennäköisesti merkittävää roolia pitkällä tähtäimellä. Selvityksen tuloksista käy ilmi, että sama muutoksen logiikka voi toistua myös muilla sektoreilla.

Selvityksen toteutti kestävyyskysymyksiin erikoistunut ruotsalainen konsulttiyhtiö Material Economics yhteistyökumppaneidensa kanssa. Sitra toimi selvityksen yhtenä rahoittajana.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.