Metsien omistus – ja samalla hiilivarastot – keskittyvät Suomessa voimakkaasti ylimpiin tuloluokkiin, Datahuoneen tuoreesta selvityksestä ilmenee. Selvityksessä yhdisteltiin ensimmäistä kertaa metsänomistajan taustatietoja metsänkäyttöilmoitus- ja metsävara-aineistoihin. Aiempi tieto omistuksen jakautumisesta on perustunut kyselytutkimuksiin.

”Tällä tavoin yhdistettyä ja yhtä laajaa selvitystä metsänomistuksen jakautumisesta ei aiemmin ole Suomessa ollut”, toteaa yksi raportin kirjoittaja, Helsingin yliopiston apulaisprofessori Lassi Ahlvik tiedotteessa.

Selvityksen mukaan sekä metsien hiilivarasto että nettonielu kasvavat selvästi, kun metsänomistajissa siirrytään korkeampiin tuloluokkiin. Ylimmän tulodesiilin eli tulokymmenyksen omistama hiilivarasto ja nettonielu ovat molemmat noin viisi kertaa suurempia kuin alimman desiilin. Kolme ylintä tulodesiiliä omistavat noin puolet yksityismetsien hiilivarastosta ja nettonielusta, ylin tulodesiili omistaa runsaan neljänneksen varastosta.

Omistuksen keskittyminen selittyy sillä, että metsän omistaminen on yleisempää hyvätuloisten parissa ja he omistavat keskimäärin muita suurempia metsätiloja.

Metsänomistus rakentuu myös tuloluokittain hieman eri tavoin. Ylimmällä desiilillä metsäkiinteistön keskikoko on muita suurempi, noin 15 hehtaaria. Yhdellä metsänomistajalla on ylemmissä desiileissä myös useampia metsäkiinteistöjä kuin alemmissa desiileissä.

Suurin osa kaupunkialueilla

Ylimmässä tulokymmenyksessä metsänomistajat ovat useammin korkeasti koulutettuja ja työelämässä. Eläkeläisten osuus tässä tuloluokassa on hieman alle kolmannes. Alimmissa tulokymmenyksissä tilanne on toisenlainen: metsänomistajat ovat keskimäärin vanhempia ja matalammin kouluttautuneita, ja heistä suurin ryhmä ovat eläkeläiset.

Suurin osa metsänomistajista asuu selvityksen mukaan kaupunkialueilla. Hiilivarastojen omistus ei kuitenkaan seuraa suoraan tätä jakoa, hiilivarastoja omistavat nimittäin erityisesti iäkkäät maaseudulla asuvat miehet. Maaseudulla asuvien omistajien metsäalueet ovat pinta-alaltaan suurempia.

Omistuksen jakautuminen vaikuttaa merkittävästi siihen, miten hiilinielujen vahvistamiseen pyrkivä politiikka kohdentuu. Sekä tukimuotoiset että velvoite- ja pakotemuotoiset politiikkatoimet kohdistuvat metsänomistuksen jakautumisen mukaisesti rahallisesti ylimpiin tuloluokkiin.

”Metsillä on kuitenkin muutakin arvoa kuin hakatun metsän ja teollisuuspuun hinta: niillä on tärkeä rooli esimerkiksi hiilensidonnassa ja vesistönsuojelussa. Nämä ulkoisvaikutukset tulisi ottaa huomioon metsäpolitiikan ohjauskeinoja suunniteltaessa”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Jaakko Juvonen.

Datahuone on VATT:n itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Datahuoneen tavoitteena on tuottaa aikaisempaa tarkempaa ja nopeatempoisempaa analyysiä yhteiskunnallisten ja poliittisten ratkaisuiden vaikutuksista.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.