Ilmaston kannalta tärkeää ei ole pelkkä hakkuiden määrä vaan se, mistä metsää hakataan ja miten erilaisia metsiä hoidetaan, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksestä. Erilaisissa metsissä tarvitaan erilaisia, ilmaston kannalta oikein valittuja metsänhoitotoimia.

Luken selvityksessä tutkittiin niin sanottua ilmastoviisasta metsätaloutta Pohjois-Karjalassa. Sillä tarkoitetaan metsänhoitoa, jossa tehdään ilmaston kannalta oikeita valintoja, mutta otetaan huomioon myös muut metsänhoidon tavoitteet.

Tutkimukset osoittavat, että ravinteisten, ojitettujen turvemaiden maaperäpäästöt ovat suuremmat kuin karuilla maapohjilla. Kun puut kasvavat, ne haihduttavat yhä enemmän vettä, mikä laskee pohjaveden pintaa ja aiheuttaa suuremmat hiilidioksidipäästöt maaperästä.

”Pohjois-Karjalan pilottihankkeessa uutta on se, että maaperän ja puuston hiilitaselaskenta sekä pohjaveden korkeus on ensi kertaa viety metsikkötasolle ja osaksi Metsähallituksen metsätietoa. Näin saadaan aiempaa tarkempi tieto metsien hiilensitomiskyvystä”, apulaisprofessori Aleksi Lehtonen kertoo.

Ilmastoviisaalla metsänhoidolla voidaan vaikuttaa myös siihen, miten metsät kestävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten lisääntyviä myrskyjä.

Ilmastoviisas metsätalous Pohjois-Karjalassa -hankkeen laskelmat on tehty Pohjois-Karjalan liiton myöntämällä rahoituksella Metsähallituksen hallinnoimille valtion metsille Pohjois-Karjalassa. Tulokset ovat kuitenkin yleistettävissä koko maahan.

Luke hakee seuraavaksi rahoitusta laajalle tutkimushankkeelle samasta aiheesta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.